|
Tavoitteet Rapuruttosientä (Aphanomyces astaci) tavataan Suomessa kahta tyyppiä (vanha jokirapu- ja uusi täpläraputyyppi). Tutkimus tähtäsi rapuruttotyyppien ominaisuuksien selvittämiseen ja rapuruttodiagnostiikan tehostamiseen.
Projektissa oli kolme osakokonaisuutta omine tavoitteineen: 1) Rapuruttotyyppien ja -kantojen ominaisuudet; 2) Rapurutto täpläravussa; ja 3) Rapuruttodiagnostiikka. Raputalousohjelman osuutena oli rapuruton mahdollisen leviämisreitin osoittaminen täpläravussa sukupolvesta toiseen. Hanke käynnistyi kesällä 2006. Diagnoosimenetelmien kehittely ja altistuskokeet toteutettiin EVIRAssa ja ruttokantojen perinnöllisten ominaisuuksien vertailu SBI:ssä. Tartutuskoesarjat emoista mätiin ja poikasiin käynnistyvät Evon tutkimusasemalla täplärapujen parittelu- ja munintavaiheen jälkeen vuoden 2007 alussa ja saatiin päätökseen saman vuoden elokuussa. Tulokset Raputalousohjelman osuudessa voitiin todeta täpläravuissa kroonisena esiintyvän ruton vaikuttavan merkittävästi mädin haudontatulokseen, kun mäti hautoutuu emojen pyrstön alla siten kuin luonnossa. Irrotettu mäti haudontalaitteissa, käsiteltiinpä sitä kylvetysaineella tai ei, säilyi puolestaan hengissä normaalisti myös ruttoisista emoista. Irtohaudotusta mädistä ja siitä kasvatetusta poikasista ei rapuruttoa voitu diagnosoida. Vastaava tutkija Pursiainen Markku, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Muut henkilöt Tulonen Jouni, Vilkman Raimo, Jokela Pekka, Määttänen Katja, Viljamaa-Dirks Satu (Evira), Henttonen Paula (Kuopion yliopisto) Yhteistyötahot Hanke toteutettiin yhdessä Eviran Kuopion tutkimusyksikön ja Kuopion yliopiston kanssa. Hankkeen kesto 2006 - 2007 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
