M Tutkimushankekuvaus, RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Ohita navigointilinkit

Paluu Hankehaaviin

Rapujen lisääntymisen lämpötilarajat

Paluu Hankehaaviin

	

Jokiravulla on siirtoistutusten seurauksena pyyntivahvoja kantoja Napapiirillä saakka. Täplärapu menestyy Etelä-Suomessa, mutta toistaiseksi ei tiedetä kuinka pohjoisessa laji on tuottoisa. Koeistutukset eivät tuota tietoa riittävän nopeasti. Täpläravun istuttaminen on myös riski paikallisille jokirapukannoille. Pitkällä aikavälillä laji kuitenkin levittäytyy niin pohjoiseen kuin sen biologia sallii.
Eräissä viljelykokeissa on havaittu, että jokiravun mäti hedelmöittyy ja kehittyy kylmemmissä oloissa kuin täpläravun. Paras poikastuotto täpläravulla saadaan, kun talvinen haudontaveden lämpötila on tasolla +4-6 astetta. Jokivesissä ja pohjoisen järvioloissa talvilämpötilat laskevat lähes 0 asteeseen. Pohjoisessa syksy tulee nopeasti, kun taas täplärapu on sopeutunut alkuperäalueellaan leudompiin oloihin.

Tavoitteet

Mikäli voidaan osoittaa, että täpläravun menestymisraja jää jokirapua etelämmäs, voidaan määritellä jokiravulle luontainen suoja-alue. Kun täpläravun käyttö rapuvesien hoidossa ei ole biologisista syistä mahdollista, voidaan toimia jokirapukantojen hoidon ja säilyttämisen ehdoin.

Tulokset

Kemijoen kaltaiset, lämpötilakehitykseltään hyvinkin pohjoiset olosuhteet vaikeuttivat ratkaisevasti täpläravun lisääntymistä. Pian muninnan ja hedelmöittymisen jälkeen alkioissa havaittiin kehityshäiriöitä, mitkä talven kuluessa johtivat munien tuhoutumiseen. Eteläisissä olosuhteissa mätimunat sitä vastoin menestyivät hyvin läpi talven ja johti kesällä normaaliin poikastuotantoon. Lämpötila on siis hyvin merkittävä täpläravun lisääntymiseen vaikuttava ympäristötekijä. Täplärapu on jokirapua selvästi huonommin sopeutunut pohjoisen nopeasti kylmenevään syksyyn ja alkutalveen, eikä todennäköisesti voikaan muodostaa tuottoisia kantoja niin pohjoisessa kuin jokirapu.

Vastaava tutkija

Savolainen Riitta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus

Muut henkilöt

Pursiainen Markku, Järvenpää Teuvo, Railo Eira, Manninen Kati, Kytomaa Leena, Bomberg Jukka, Leinonen Ari, Pellinen Maija

Hankkeen kesto 2006 - 2007

Hankkeen vaihe: päättynyt

 

Lähde: RKTL Hankehaavi

 

© 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.