|
Maamme jokirapukantojen levinneisyys ulottuu siirtoistutusten ansiosta Napapiirille saakka, mutta esiintyminen on hajanaista ja rajoittunut enimmäkseen pienehköihin järvi- ja virtavesiin. Syynä tähän ovat rapurutto, erityisesti sen kroonisuus, täpläravun esiintymisen laajeneminen, ja jokiravun yleensäkin heikko menestyminen suurissa vesissä. Jokiravun tulevaisuus erityisesti lajin luontaisella levinneisyysalueella maan eteläisissä osissa on eristyneissä latvajärvissä. Siksi näissä oloissa tuleekin tuntea lajin populaatiodynamiikka, jotta kantojen hoito ja hyödyntäminen sekä suojelunäkökohdat osataan huomioida oikealla tavalla. Tavoitteet Jokiravun populaatiodynamiikasta tunnetaan ravinnon valinta, yksilökasvu ja lisääntymiskierto varsin hyvin. Vuodenaikaisaktiivisuus, habitaatin valintaan vaikuttavat yksityiskohdat ja ennen muuta vaellukset tunnetaan puolestaan heikosti ja tutkimuksen tavoitteena oli selvittää juuri näitä tekijöitä. Hankkeessa käytettiin olemassa olevaa rapujen tuotantobiologisissa tutkimuksissa kertynyttä merkittyjen yksilöiden laajaa aineistoa. Päähuomio kiinnitettiin jokiravun habitaatin valintaan liittyviin kysymyksiin ja rapujen olinpaikan vaihteluihin litoraalivyöhykkeellä. Tulokset Hankkeen aikana käsiteltiin yhden jokirapukoejärven merkintäaineistot ja habitaattikartoitusten tiedot. Suurimmat populaatiotiheydet tavattiin suhteellisen viettävillä pohjilla. Yllättävästi suojapaikkojen määrällä oli suhteellisen vähäinen merkitys populaatiotiheyksiin. Naaraat joutuivat koiraita tasaisemmin levittäytymään myös vähemmän suotuisille elinalueelle, mikä johtunee koiraiden suuremmasta aggressiivisuudesta elinpiirissään. Jokirapujen havaittiin vaihtavan varsin suuressa mitassa olinpaikkojaan kasvukauden aikana, mikä kumoaa aikaisemman käsityksen rapujen suuresta paikallisuudesta. Vastaava tutkija Pursiainen Markku, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Muut henkilöt Savolainen Riitta Hankkeen kesto 2005 - 2007 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
