Tavoitteet
Hankkeen tarkoituksena on kehittää tutkimusmenetelmiä ja tuottaa tutkimustietoa poiminta- ja pienaukkohakkuiden käytön mahdollisuuksien ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi Etelä-Suomen metsissä. Tavoitteeseen pyritään empiiristen koetulosten, empiiristen aineistojen avulla laadittujen mallien ja synteesin avulla. Synteesiin sisältyy puuston kehitys, juurikääpäriski ja koneellisen korjuun vaikutukset. Hankkeen tavoite edellyttää ainakin seuraavien asioiden kvantitatiivista tuntemista: millaiset metsikkörakenteet ja niiden edellyttämät hakkuutavat ovat taloudellisesti kestäviä/riittävän tuottavia (nettotulot, pääoman tuotto korkovaatimukseen verrattuna) ja mitkä ovat taloudelliset seuraukset, kun niistä poiketaan muiden hyötyjen saavuttamiseksimillainen on puuntuotos, puutavaralajijakauma ja tuotto erilaisilla metsikkörakenteillamiten yksittäiset, eri kokoiset ja eri kilpailuasemassa kasvavat puut kehittyvät erilaisilla metsikkörakenteilla miten luontainen uudistaminen ja taimireservin ylläpitäminen on toiminut poiminta- ja pienaukkohakuissa ja miten sitä voidaan parantaa o metsikön rakennetta (tiheys, kokojakauma, puiden maksimikoko, tilajärjestys, puulajisuhteet) säätelemällä omuokkauksella ja viljelyllä luontaisen vaihtoehtona (pienaukoissa) millaisia korjuuvaurioita aiheutuu taimille ja puille erilaisissa metsikkörakenteissa erilaisilla työtavoilla ja miten puuston vaurioituminen vaikuttaa edelleen metsikkörakenteisiin millaiset ovat korjuun kustannukset, mukaan lukien suunnittelun, opastuksen kontrollin tarve ja kustannukset sekä puuston ja alikasvoksen haitan ja varomisen kustannukset miten lahottajatartunnat syntyvät ja miten sienet leviävät ja säilyvät poimintahakkuin hoidettavissa kuusikoissa ja miten tartunta- ja tuhoriskiä voidaan vähentää voidaanko kuusikon pienaukkohakkuulla (luontaisesti taimetettavien pienaukkojen ja myöhemmin hakattavien ja viljeltävien välialueiden yhdistelmä) saavuttaa metsänhoidollisia ja taloudellisia hyötyä, vai rajoittuvatko hyödyt ainoastaan muutoksen välttämiseen ja muiden arvojen parempaan säilyttämiseen onko pienaukkojen taimettumista tarkoituksenmukaista yrittää nopeuttaa viljelyllä millaiset metsikkörakenteet ja niiden edellyttämät hakkuutavat ovat taloudellisesti kestäviä ja riittävän tuottavia (nettotulot, pääoman tuotto korkovaatimukseen verrattuna) ja mitkä ovat taloudelliset seuraukset, kun niistä poiketaan muiden hyötyjen saavuttamiseksi. Tutkimusten runko ja synteesin tärkein työkalu on Motti-ohjelmiston sovelluksena kehitteillä olevan ErikaMotti. Sen avulla voidaan kuvata monipuolisesti tasa- ja eri-ikäisiä metsiköitä sekä erilaisia spatiaalisia metsikkörakenteita. Ohjelmiston eri-ikäiskuusikoihin soveltuvalla ensimmäisellä versiolla on toistaiseksi voitu tehdä vasta testauksia ja alustavia laskelmia laadinta-aineiston metsiköissä. Ohjelmiston biologisia malleja kehitetään yhteistyössä hankkeen 3452 kanssa. Poiminta- ja pienaukkohakkuiden koneellisen puunkorjuun tutkimuksissa selvitetään sellaisten käsittely- ja työmenetelmien perusteet, joissa yhdistyvät kohtuulliset kustannukset ja hyvä korjuujälki. Tulosten perusteella arvioidaan, miten eri olosuhteissa voidaan tarkoituksen-mukaisesti yhdistää käsittelyjen voimakkuus ja toistuvuus, pienipiirteisiin käsittelyihin soveltuva työtekniikka, korjuuajankohta ja -olosuhteet, ja miten koneenkuljettajien ohjeistusta ja koulutusta pitäisi kehittää. Hankkeessa kehitetään mallit ja menetelmät koneellisen puunkorjuun korjuujäljen ja korjuuvaurioiden sekä korjuukustannusten arvioimiseksi. Lahottajatutkimusten päätavoitteena on kartoittaa juurikäävän ja muiden lahottajasienten leviämistä edistävät riskitekijät kuusikoiden poiminta- ja pienaukkohakkuissa ja niiden yhteys puustovaurioihin. Tulosten perusteella kehitetään keinoja tuhojen pienentämiseksi. Mallien antamien tulosten luotettavuus keskeisissä sovelluskohteissa pyritään varmistamaan niin, että laskelmien perusteella tehtäviä johtopäätöksiä voidaan soveltaa käytäntöön. Malleihin ja tutkimus-tuloksiin liittyvä epävarmuus ja sen merkitys käytännön toiminnassa arvioidaan. Mallit laaditaan ja ne testataan empiirisillä tutkimusaineistoilla. Malleissa kuvattujen biologisten ilmiöiden (puiden syntyminen, kuolleisuus, kasvu, kilpailu) taustatekijöiden kestokoedatalla tehtävillä analyyseillä pyritään varmistamaan tulosten realistisuus ja kehittämään em. aihepiirin tutkimus- ja laskentamenetelmiä myös tulevaisuutta varten. Malleja ja ohjelmistoja käytetään erilaisten käsittelyvaihtoehtojen analysointiin ja mahdollisten toimintasuositusten tekoon synteesin ja vertailulaskelmien avulla. Ohjelmistoista pyritään kehittämään sovelluksia, joiden avulla metsänomistajat ja muut päätöksentekijät voisivat tarkastella käsittelyvaihtoehtoja ja niiden seurauksia yleisiä toimenpidesuosituksia spesifisemmällä tasolla. Hankkeen empiiriset aineistot koostuvat Metlan ERIKA-koealoista. Merkittävän lisän tähän antavat MONTA-tutkimuksen (Kaila 1998) kokeet kuusikoiden päätehakkuualoilla, jotka ovat olleet käynnissä 10 vuotta. Noin lyhyt jakso ei riitä päätelmien tekemiseen siitä, millaiset pienaukko- ja poimintahakkuiden seuraukset olisivat pitkällä aikavälillä (tavallinen kiertoaika). Tavoitteena on pystyä ErikaMottia hyödyntäen tuottamaan alustavat arviot em. hakkuiden puuntuotannon tasosta ja taloudellisesta kannattavuudesta tavalliseen metsänhoitoon verrattuna. Tämän hankkeen yhtenä tarkoituksena on tukea valmisteltavana olevan yhteishankkeen "Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit" suunnittelua ja mahdollista toteutusta. Yksi keskeinen konkreettinen tavoite on pystyä ennustamaan perustettavien koealueiden metsiköiden kehitystä tärkeimmissä käsittely-vaihtoehdoissa ErikaMotista kehitettävillä sovelluksilla.
Tulokset
Hankkeen tuloksena on syntynyt mm. Poiminta- ja pienaukkohakkuut −vaihtoehtoja avohakkuulle -kirja . Siinä esitetään tutkijoiden näkemys poiminta- ja pienaukkohakkuiden perusteista ja niiden soveltumisesta käytäntöön Suomen metsätaloudessa.
Vastaava tutkija
Valkonen, Sauli Hankkeen kesto 2008 - 2011
Asiasanat
kannattavuus, metsän uudistaminen, metsänhoito, metsänkäsittelytavat, puunkorjuu
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|