|
Koivukoskelle istutettiin 37 ja Langinkosken alapuolelle 16 akustisilla lähettimillä varustettua Tornionjoen- ja Nevanjoen kantaa olevaa lohenpoikasta. Koivukoskeen istutetuista kaloista osa lähti vaeltamaan alavirtaan heti istutuksen jälkeen ja kahden istutuksen jälkeisen vuorokauden kuluessa kaikki merkityt kalat yhtä, ilmeisesti hauen saaliiksi joutunut lohenpoikasta lukuun ottamatta, vaelsivat mereen. Langinkosken alapuolelle istutettiin kahdeksan vuorokauden aikana yksi Nevan ja Tornionjoen kantaa oleva lohipari. Kalat aktivoituivat varsin nopeasti istutuksen jälkeen ja niitä pystyttiin seuraamaan hämärän laskeutumiseen saakka. Useita kaloja löydettiin seuraavana päivänä Norssalmen sillan läheisyydestä ja Mussalon kaakkois- ja eteläpuolelta. Seuraavan yön aikana ne jatkoivat vaellustaan. Norssalmi osoittautui lohien tärkeimmäksi ulosmenoreitiksi Keisarinsatamasta. Tavoitteet Hankkeessa tutkitaan Kymijokeen istutettujen Nevan ja Tornionjoen lohikantojen vaelluspoikasten istutuksen jälkeistä vaelluskäyttäytymistä ja eloonjääntiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lohi-istutusten ekologisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja tuottavan istutusstrategian suunnittelussa. Tulokset Lohenpoikaset vaelsivat istutuspaikalta mereen pääasiassa pimeässä ja varsin ripeästi. Norssalmen ulkopuolella muutama lohenpoikanen totutteli suolaiseen ympäristöön useamman päivän ajan. Vastaava tutkija Mikkola Jukka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Laaksonen Tapio, Manninen Kati Yhteistyötahot Helsingin Yliopisto (Mika Rahikainen), Uudenmaan- ja Kaakkois-Suomen TE-keskukset, Metsähallitus, Kalakotka-hanke. Hankkeen kesto 2006 - 2008 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
