Vuonna 2007 tutkittiin mikrosatelliitti-DNA-analyysillä kuuden järven, Averian, Lohjanjärven, Painion, Vanajanselän, Oulujärven ja Kemijärven, ja kolmen rannikkoalueen, Vanhankaupunginlahden, Västanfjärdin ja Taivassalon, kuhakantojen alkuperäistä geneettistä monimuotoisuutta ja kantojen välisiä eroja. DNA eristettiin suomunäytteistä, ja siitä tutkittiin 12 eri geenipaikan muuntelua. Tavoitteet Työssä etsitään vastauksia kysymyksiin 1) miten suuria ja merkittäviä ovat olleet alkuperäisten kuhakantojemme väliset geneettiset erot (osa 1: kuhakantakartoitus) ja 2) miten istutustoiminta on vaikuttanut kantojen perinnölliseen monimuotoisuuteen (osa 2: istutusten vaikutus). Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuhakantojen hoitoa ja niiden monimuotoisuuden suojelua koskevassa päätöksenteossa. Tulokset Kuhakantojen välillä on huomattavaa perinnöllistä muuntelua. Sisävesien kannat olivat keskimäärin muuntelevampia kuin rannikon kannat. Siirtoistutuksin aikoinaan perustettujen kantojen (Painio, Averia) monimuotoisuus oli samaa tasoa kuin alkuperältään luonnonvaraisten kantojen. Geneettisiin etäisyyksiin perustuvassa ryhmittelyssä merikannat asettuivat omaksi, tiiviiksi ryhmäkseen. Vastaava tutkija Salminen Matti, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Koljonen Marja-Liisa, Ruuhijärvi Jukka, Hyvärinen Pekka, Säisä Marjatta (HY:n kotieläintieteen laitos) Yhteistyötahot Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, Kustlaboratoriet (Ruotsi). Hankkeen kesto 2007 - 2008 Hankkeen vaihe: päättynyt
|