|
Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen säilyttäminen sekä saaliit perustuvat nykyisin yksinomaan istutuksiin. Järvilohi on erittäin haluttu saaliskala sisävesien järvialtailla, missä se on erityisesti vetouistelijoiden suosiossa. Järvilohen vetovoima perustuu siihen, että se kasvaa nopeammin ja saavuttaa suuremman koon kuin järvitaimen. Istutettujen järvilohien menestyminen on kuitenkin ollut heikkoa. Saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden niukkoja ja erityisesti kudulle palaavien lohien määrä on edelleenkin erittäin pieni (alle 0,05 % istukkaista). Sen vuoksi osana tutkimuslaitoksen istutustutkimusohjelmaa käynnistettiin järvilohen istukaspoikaslaatua ja erilaisten istukkaiden menestymistä selvittävä hanke. Tavoitteet Päätavoitteena on selvittää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa istutettavien järvilohien nykyistä parempaan selviytymiseen järvivaiheensa aikana. Sen vuoksi hankkeessa tutkitaan järvilohen istukaspoikasten ominaisuuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä viljelyn eri vaiheissa. Erilaisten järvilohi-istukkaiden menestymistä istutusten jälkeen seurataan laajamittaisilla merkinnöillä mm. Lieksanjoessa ja Pielisessä sekä Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa, Höytiäisessä sekä Saimaalla. Samanaikaisesti järvilohi-istukkaiden menestymistä verrataan vastaavien taimenistukkaiden menestymiseen ja saaliisiin (hankkeen 292503 osio). Tulokset Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että jopa samasta kasvatusaltaasta peräisin olevien istukkaiden menestymisessä on erittäin suuria järvikohtaisia eroja. Se puolestaan viittaa siihen, että taloudellisinta istutustoimintaa on hienosäädettävä ja selvitettävä mm. merkintäistutuksien avulla kunkin vesistöalueen olosuhteiden mukaisesti. Hyviä järvilohisaaliita voidaan parhaimmillaan saada aikaan jo 2-v istukkailla. Vaikuttavuus Tulokset hyödyttävät sekä järvilohen säilyttämisistutuksien kehittämistä että järvilohisaaliiden parantamista. Suoria hyötyjiä ja tutkimustiedon käyttäjiä ovat kalanviljelijät, istutuksia tekevät tahot (vesialueiden omistajat, velvoitteiden ja säilytysistutuksien toteuttajat) ja kaikki kalastajat. Tuloksilla voidaan päästä pienemmillä istukasmäärillä nykyistä taloudellisemmin parempaan lopputulokseen sekä järvilohen säilyttämisessä että erityisesti eri vesistöjen järvilohisaaliin kasvattamisessa. Vastaava tutkija Piironen Jorma, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Salminen Matti Yhteistyötahot Kalastusalueet, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Kemijoki Oy Hankkeen kesto 2008 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
