Suuri osa maailman ja Suomen lohikalakannoista on vaarantunut ylikalastuksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Monet lohikalakannat ja niiden kalastus ovat nykyisin täysin riippuvaisia viljelystä ja istutuksista. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että laitoksissa kasvaneiden kalanpoikasten selviytyminen istutusten jälkeen on heikkoa. Tässä RKTL:n istutustutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tuotetaan tietoa, jonka avulla parannetaan istukkaiden kykyä selviytyä ja tuottaa elinkykyisiä jälkeläisiä luonnossa. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on ekologisesti ja ekonomisesti nykyistä tehokkaampi istutustoiminta. Tähän pyritään selvittämällä a) millaisin ominaisuuksin varustetut istukkaat parhaiten menestyvät luonnossa istutuksen jälkeen, b) millaisin kasvatusmenetelmin nykyistä paremmin menestyviä istukkaita voidaan tuottaa ja c) millaisin istutusmenetelmin niiden istutuksen jälkeistä selviämistä voidaan parantaa. Tulokset Virikekasvatus-menetelmällä tuotetuissa taimenen poikasissa esiintyi vähemmän loistauteja (Ichtyobodo necator) ja tämän ansiosta niiden kuolleisuus oli standarditaimenia pienempi ensimmäisen kasvatustalven aikana. Luonnonmukaisemmin kasvatettujen taimenten evät olivat myös ehjemmät ja ne olivat vahvempia uimareita. Vaikuttavuus Tutkimuksessa tuotettavan tiedon avulla parannetaan istukkaiden laatua eli kykyä kasvaa, selviytyä ja tuottaa elinkykyisiä jälkeläisiä luonnossa. Kalakantojen tuottavuuden, kalastusmahdollisuuksien ja istutuspoikastuotannon kannattavuuden paranemisesta hyötyvät niin kalastajat, kalojen istuttajat kuin kalankasvattajatkin. Vastaava tutkija Hyvärinen Pekka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot
Muut henkilöt Korhonen Pekka, Salminen Matti, Piironen Jorma Yhteistyötahot Helsingin yliopisto, Oulun Yliopisto, Itä-Suomen Yliopisto, EVIRA, EAKR, Kainuun Etu Oy, Fortum Power & Heat, Oulunseudun vetouistelijat ry, Paltamon I kalastuskunta, Oulujärven kalastusalue. Hankkeen kesto 2008 - 2013 Hankkeen vaihe: päättynyt
|