Petokalojen kalastus ei useinkaan ole kestävän käytön mukaista. Pitkäikäisiä ja myöhään sukukypsyviä lajeja pyydetään tehokkaasti liian pieninä, millä vaarannetaan kalakantojen lisääntyminen, hukataan niistä saatavissa olevaa saalista ja saatetaan vaarantaa myös perinnöllinen monimuotoisuus. Tavoitteet Tutkitaan eteläsuomalaisten järvien tärkeimpien petokalojen hauen, ahvenen ja kuhan kalastuksen määrän, laadun ja ohjauksen vaikutukset petokalakantoihin ja muuhun vesiekosysteemiin. Tavoitteena on kehittää kestävän kalastuksen malleja, joita sovellettaessa järvet tuottaisivat hyvää ja kalastajia tyydyttävää petokalasaalista ja samalla järvien ekologinen tila säilyisi hyvänä tai paranisi. Tulokset Hauella ja ahvenella suurikokoisilla emokaloilla on tärkeä merkitys kalakannan poikastuotolle, koska ne tuottavat elinkykyisempiä jälkeläisiä kuin pienet emot. Nopeakasvuisten kuhakantojen antamaa saalista ja sukukypsien kalojen osuutta kannassa voidaan nostaa korottamalla alamittaa ja rajoittamalla liian tiheiden verkkojen käyttöä. Vaikuttavuus Tutkimus tuottaa ohjeita ja malleja, joiden avulla petokalojen kalastusta voidaan ohjata niin, että kalastus on kestävää. Tietoa tarvitsevat kalavesien hoidosta vastaavat yhteisöt sekä hoitoa ohjaavat ja valvovat viranomaiset. Vastaava tutkija Ruuhijärvi Jukka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot
Muut henkilöt Määttänen Katja, Vesala Sami, Ala-Opas Pasi, Jokela Pekka, Rask Martti, Jalli Simo, Westermark Ari Yhteistyötahot Helsingin yliopisto, ympäristötieteen laitos, Jyväskylän yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Bror Serlachiuksen säätiö, MMM, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahti Aqua, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Pääjärven kalastusyhdistys, Katumajärven kalastusyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Hankkeen kesto 2005 - 2014 Hankkeen vaihe: päättynyt
|