Hankkeen tarkoituksena on etsiä yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa keinoja, joilla mehiläisten ja muiden pölyttäjien häviämiseen voitaisiin vaikuttaa. Asia on tärkeä, koska suuri osa elintarvikkeiksi käytettävistä marjoista ja vihanneksista tarvitsee hyönteispölytystä. â?Jos pölyttäjät kuolisivat yhtäkkiä, ihmisellä olisi neljä vuotta elinaikaaâ?, sanoi jo Albert Einstein aikoinaan. Maailmalla on pohdittu keinoja pölyttäjien määrän turvaamiseksi. Yksi niistä on marjanviljelijöiden ja mehiläistarhaajien välisen yhteistyön lisääminen esimerkiksi tukemalla pölytyspalvelutoimintaa. Paitsi, että onnistuneen pölytyksen on havaittu lisäävän marjasadon määrää ja laatua, on se myös kannustanut tarhaajia kasvattamaan mehiläispesien lukumäärää. Tätä kautta molemmat osapuolet ovat saaneet taloudellisista hyötyä - ja mikä parasta - se on edistänyt myös yhteistä eurooppalaista tavoitetta eli mehiläismäärän kasvua. Tiedetään, että mustikkasato vaihtelee vuosittain. Yhtenä syynä on luontaisten pölyttäjien, kuten kimalaisten määrän vaihtelu. Tarhamehiläisistä on toivottu apua luonnonmarjojen satovaihteluiden tasaajaksi. Menetelmä on marjateollisuuden käytössä esimerkiksi Kanadassa. Myös mansikan biologinen harmaahomeentorjunta on valjastanut mehiläiset palvelukseensa. Tämän hankkeen tarkoituksena on kokeilla ylläesiteltyjä toimenpiteitä Kainuussa. Samanaikaisesti eurooppalaiset kumppanit kuudella LEADER-alueella suorittavat omilla alueillaan toimenpiteitä, jotka sopivat niille alueille parhaiten. Eri alueiden kokemukset kootaan ja jaetaan kumppaneiden kesken. Kainuu voi hyötyä Keski-Euroopan kokemuksista ja toimintamalleista, koska siellä pölyttäjäongelmat ovat monitahoisempia kuin täällä. Vaikka kainuulaista luontoa ja sen monimuotoisuutta eivät tulle uhkaamaan monetkaan Keski-Euroopan vitsaukset, kolkuttavat jo esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat vääjäämättömästi ovellamme. Kansainvälisen yhteistyön avulla saatuja tuloksia voidaan käyttää marjan- ja hedelmänviljelyyn liittyvän tutkimuksen suunnittelussa sekä erityisesti käytännön kenttätoiminnan mallina esimerkiksi metsämarjojen pölytyksessä.
Vastaava tutkija
Laajala Pasi Hankkeen kesto 2012 - 2015
Asiasanat
Honey Bees, Mehiläiset, Pollinators, Marjat, Berries, Pölyttäjät, Ekosysteemipalvelut, Ecosystem services
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|