1. Tausta Neonikotinoidien kuten klotianidiinin, imidaklopridin sekä tiametoksaamin peittauksen ja rakeiden käytön epäillään aiheuttavan EFSAn raportin mukaan riskejä mehiläisille ja muille pölyttäjille (EFSA Press Release 16.1.2013/EFSAn riskinarvioinnit aineista 16.1.2013). Tehoaineilla voi subletaalien annosten takia olla akuutteja ja kroonisia vaikutuksia mehiläisyhteiskunnan elinvoimaan ja tuotantantokykyyn. Nämä vaikutukset saattavat näkyä yksilönkehityksessä, yhteiskunnan kehityskyvyssä, ravintotasapainossa ja talvehtimismenestyksessä. Tuotannossa nämä ominaisuudet vaikuttavat pölytystehokkuuteen ja hunajan tuotantokykyyn. EFSA yhteistyössä EU jäsenmaiden tieteellisten asiantuntijoiden kanssa päätyi esityksessään siihen, että em. tehoaineiden käyttö on hyväksyttyä vain sellaisilla kasveilla, jotka eivät ole mehiläisille houkuttelevia. Torjunta-ainepölylle altistumista ei voitu sulkea pois kuin tietyissä tilanteissa, kuten sokerijuurikkaalle ja kasvihuoneessa istutettaville kasveille tehtävissä käsittelyissä sekä eräissä raekäsittelyissä. EFSA näki useita altistumislähteitä, mesi, siitepöly, kylvön yhteydessä leviävä pöly ja guttaationeste kasveilla, joita oli käsitelty tiametoksaamilla, mutta myös klotianidiini ja imidaklopridi aiheuttivat riskin EFSAn arvioinnin mukaan. Kenttäkokeet osoittivat akuutin vaikutuksen mehiläisiin, jotka saivat valmistetta lehtien pinnalle kasvin puristaman guttaationesteen kautta. Suomessa käytetyn viljelytekniikan ja erityisesti kevätrypsin ja kevätrapsin viljelyn kohdalla tilanne on toisenlainen ja kylvön yhteydessä leviävän pölyn aiheuttamat pölyttäjäriskit saattavat olla merkittävästi vähäisempiä verrattuna EFSA:n painottamiin riskeihin neonikotinoidien viljelykäyttöön liittyvissä tilanteissa Keski-Euroopassa. Neonikotinoidien käytöstä aiheutuvista riskeistä mehiläisille suomalaisessa öljykasvienviljelyssä ei kuitenkaan ole toistaiseksi olemassa tutkimustuloksia. Öljykasvien viljelyssä kylvettävän siemenen neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden ohella käytetään lähellä öljykasvien kukintaa neonikotinoideja sisältäviä ruiskutteita rapsikuoriaisten torjuntaan. Torjunnan ajankohta ajoittuu samaan kehitysvaiheeseen (kukinnan alku), jolloin myös mehiläiset sekä muut pölyttäjät ovat kasvustossa. Tarkalleen ei tiedetä, voivatko neonikotinoidiruiskutteet aiheuttaa ennestään jotakin mehiläistautia sairastaville mehiläisille mahdollisia välillisiä vaikutuksia, kuten vaikeuksia löytää takaisin pesäänsä. Samoin ristiriitaa syntyy, jos öljykasvien kemiallinen kasvinsuojelu aiheuttaa mehiläisten vahingoittumisen ja häiriöitä niiden toiminnalle. Mehiläisiä vaivaavien sairauksien merkitys tulee tunnistaa mehiläiskadon syitä selvitettäessä. Lisäksi ei tiedetä, miten neonikotinoidit yhdessä mehiläisiä vaivaavien tautien kanssa vaikuttavat mehiläisyhdyskunnan ja pesän selviämiseen ja hengissä pysymiseen. Mikäli neonikotinoiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi tai ne kielletään kokonaan, ongelmaksi muodostuu se että suomalainen öljykasvien viljelyvarmuus heikkenee ja viljelyhalukkuus voi loppua lähes kokonaan. Tämä heikentäisi merkittävästi mm. kotieläinten valkuaisrehun omavaraisuutta, joka nojaa suurelta osin rypsin tuotantoon. Samoin rypsiöljyn kotimainen tuotanto elintarvikekäyttöä varten voi loppua lähes kokonaan. Öljykasvien viljelyn loppuminen voi johtaa viljelykierron yksipuolistumiseen ja pölyttäjien ravintokasvien alueittaiseen romahtamiseen, jos korvaavia mesikasveja ei tuoteta. Öljykasvien peittaukseen ei ole nykyisin hyväksyttynä muita kuin neonikotinoideja sisältäviä valmisteita. Tutkimuksia neonikotinoidien välillisistä ja pidempiaikaisista vaikutuksista mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin suomalaisessa öljykasvinviljelyssä ei ole tehty. EFSA on todennut riskinarvioinnissaan tietojen puutteen johtuvan siitä, että EFSA on käyttänyt arvioinnissaan normaali käytännöstä poiketen vielä valmisteilla olevaa ohjetta, jolloin normaali käytäntöjen mukaisesti tiedot on liitetty hakemuksiin vasta siirtymäaikojen päätyttyä. 2. Liittyminen muihin hankkeisiin Hankkeessa tehdään yhteistyötä Eviran hallinnoiman EU:n mehiläisten pesäkuolleisuuden ja tautien seurantatutkimuksen kanssa. Vuonna 2012 käynnistyneen hankkeen näytteenottoa voidaan v. 2013 laajentaa kustannustehokkaasti tarhoilla tehtävien käyntien ohella neonikotinoidianalyysejä varten tarvittavalla lisänäytteiden ottamisella. 3. Tavoite Tutkimuksella selvitetään: 1. Vaikuttavatko Suomessa käytetyt neonikotinoideja sisältävät torjunta-aineet pölyttäjien runsauteen viljelmillä. 2. Vaikuttavatko neonikotinoideja sisältävät torjunta-aineet pölytyspalvelussa käytettävien mehiläispesien ja kimalaisten menestykseen? 3. Onko torjunta-aineiden käyttötavoilla eroja ym. vaikutusten osalta? 4. Löytyykö pölytyspalvelun suorittaneiden yksiköiden ravinnosta ja rakenteista jäämiä neonikotinoideista 5. Arvioidaan vaikutukset (taloudelliset, sosiaaliset, ympäristölliset, tekniset jne.), jos neonikotinoidien käyttöä rajoitetaan pelto- ja erikoiskasvien viljelyssä Suomessa 4. Tutkimusmenetelmät Hanke toteutetaan kaksivuotisena ja kahtena erillisenä osiona, A) kenttäkokeena ja B) laajempana otantatutkimuksena. A. Kenttäkoe toteutetaan MTT:llä yhteistyössä paikallisten mehiläistarhaajien ja lähialueen rypsinviljelijöiden kanssa. 4 koelohkoa eli käsittelyä: 1. peittaamaton, 2.peittaus, 3. peittaus + ruiskutus ja 4. peittaamaton + ruiskutus. Koeyksikköinä ovat vakioidut mehiläispesät, joita vähintään 4 kpl per koelohko, koelohkon pinta-ala 1-2 ha. Tuloksia analyyseista ja havainnoista verrataan a) pesien välillä ja b) käsittelyiden välillä toisiinsa B. EVIRAN vetämässä otantatutkimuksessa taustatiedot kerätään, joilla voidaan selvittää osa tulosten vaihtelusta. MTT kenttäkokeessa tiedetään taustat tarkemmin, kun muuttujat voidaan paremmin vakioida. EVIRAN kouluttamat tarkastajat ottavat norminäytteenoton ohella mesi- ja siitepölynäytteet EVIRAn tarkastajien toteuttamana yhdessä SML:n kanssa. Tarhakäynnit ajoitetaan rypsin kukinta-aikaan tai heti sen jälkeen. Otantatutkimuksessa saadaan tietoa mehiläispesien tautitilanteesta isolla otoksella eri puolilta maata. 5. Hankkeen toteuttajat ja työnjako MTT, Jokioinen: Hankkeen koordinointi, kenttäkokeen toteutus, laboratorioanalyysit kasvien jäämänäytteiden osalta, tilastolliset menetelmät sekä paikkatietopalvelut. EVIRA, Kuopio: Jäämäanalytiikka mehiläisistä, medestä ja siitepölystä sekä otantatutkimuksen toteuttaminen. 6. Aikataulu Hanke aloitetaan huhtikuussa 2013 kenttäkokeen perustamisen valmisteluilla ja otantatutkimuksen näytteenottajien koulutuksilla. Kesän 2013 aikana toteutetaan hankkeen molemmat tutkimusosiot. Syksyn ja talven 2013-2014 aikana analysoidaan jäämänäytteet laboratorioissa ja valmistellaan kesän 2014 tutkimukset sekä raportoidaan ensimmäisen vuoden tuloksista. Kesällä 2014 toistetaan tarvittaessa kenttäkoe ja mahdollisesti laajennetaan seurantaa luonnon pölyttäjähyönteisiin. Otantatutkimus jatkuu edellisvuoden tapaan. Syksyn ja talven 2014 aikana analysoidaan jäämänäytteet laboratorioissa. Hankkeen tulosten loppuraportit valmistuvat loppuvuodesta 2014. 7. Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma Tutkimus ja tulosten julkaiseminen palvelee erityisesti päätöksentekoa ja tuotantoa. Tulokset julkaistaan ammattilehtien tiedeartikkeleina (2 kpl) ja tutkimus- ja koulutusseminaarien esitelmissä (2 kpl) sekä postereina (1 kpl). Tulokset toimitetaan päätöksenteon tueksi omana raporttina. Tuloksista koostetaan myös vertaisarvioitu artikkeli tutkimuksen valmistuttua.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2013 - 2015
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|