Tutkimushanke on osa MTT:n tutkimusohjelmaa "Mahdollisuuksien maaseutu" ja sen kärkihanketta "Toimijaverkostot ja yrityskeskittymät kestävän maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna". Tutkimuksen tavoitteet asetettiin kesällä 2008 pidetyssä tutkimusta luotaavassa työseminaarissa, jossa olivat mukana kaikki mehiläistalouden toimijat. Tämän hankkeen päämääränä on tukea alan PK-yrityksiä ja vastata niiden t&k tarpeisiin tutkimuksen keinoin. Hanitek-hankkeessa on kolme työpakettia: 1. Kotimaisen mehiläisalan verkostoitumisen käynnistäminen Tämä kontaktipinta rakentuu MTT:n tarjoamien palvelujen pohjalle ja se muodostaa mehiläisalan toimijoiden oman verkoston. Rakenteen nimi on KENNOSTO ja sen ympärille kehittyvä toiminta käsittää alaa tukevan yleisen tutkimuksen (MTT), neuvonta ja koulutustoimintaa (SML, Helsingin yliopisto, HAMK) sekä palveluja yrityksille ja yksittäisille mehiläistarhaajille. MTT:n rooli mehiläisalalla koetaan "neutraaliksi" ja se on siinä mielessä houkutteleva ja turvallinen yhteistyökumppani verkostoa luotaessa. Vahvan verkoston rooli korostuu erityisesti maaseutuyritysten toimintojen ja kilpailukyvyn parantamisessa. Verkostoitumisen etuna on koordinoitu työnjako. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse mutta kaikille osapuolille riittää vahvuuksiin perustuvaa tekemistä. Tällä työllä on kolme päämäärää, jotka ovat tutkimustiedon nopea siirto yritysten käyttöön, tutkimuksen ja alan yritysten välisen kannattavuutta parantavan kontaktipinnan kehittäminen sekä tutkimuspalvelujen toteutuksen suuntaaminen MTT:n uudistuvan toimintastrategian mukaan kohti yrityksien tarpeita tieteellistä tuloksellisuutta unohtamatta. 2. Asiakaslähtöisen hunajan tuotekehityksen käynnistäminen Tutkimussektori on koko Euroopan tasolla varsin uusi, sillä hunajan käyttäjien odotuksia luotaava tutkimus on ollut varsin vähäistä koko maailmassa eräitä menestykseen johtaneita poikkeuksia lukuun ottamatta. Asiakaslähtöisiä tutkimusaiheita ovat mm.: hunaja makeuttajana, hunajan käytön terveysvaikutukset (kaksi valmistunutta ja yksi valmistumassa oleva tutkimus Suomessa) hunajan tuotannon hiilijalanjälki, sekä kaiken kaikkiaan Uuden-Seelannin menestyksellisen toimintamallin omaksuminen alan asiakaslähtöisessä tutkimustyössä. Juoksevana säilyvien kotimaisten hunajatuotteiden valmistukseen liittyvät tutkimukset on aloitettu kesällä 2008 ja ensimmäiset populaarijulkaisut on tehty syksyllä 2009. 3. Pölytysvaikutusten tutkimuksen ja tehokkaan pölytyspalvelut toteutus ja organisointi (Ekosysteemipalvelut) Pölyttäjien diversiteetti ja määrät ovat ympäristön tilan keskeinen indikaattori (esim. SYKE:n ilmastonmuutoksen seuranta). Hedelmä- ja marjantuotannon, samoin kuin öljykasvien, apiloiden, hernekasvien välttämätön, mutta vähän huomioitu tuotantotekijä on pölytys (aikaansaa 10-50% tuotannon bruttoarvosta). Myös luonnonkasvien pölytys ja erikoishunajien tuotanto premium -tuotemarkkinoille luonnonmarja-alueilla on voimakkaasti kehittyvää toimintaa, joka tarvitsee tutkimuksen työntövoimaa. Todellinen tieto pölytyksen merkityksestä ja sen käytännön toteutus on avain tehokkaaseen pölytystä vaativien kasvien tuotantoon. Ilman tutkimustietoa tämä ei tule tapahtumaan. Pölytykseen liittyvät tutkimukset on käynnistetty kesällä 2009 Piikkiössä yhteistyössä Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa.
Vastaava tutkija
Raiskio Sakari Hankkeen kesto 2008 - 2014
Asiasanat
mehiläistalous, ekosysteemipalvelut
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|