TIIVISTELMÄ Uusien kasvintuhoojien leviämistä Suomeen pyritään estämään kasvinterveyttä koskevan lainsäädännön ja sen mukaisen valvonnan avulla. Kotimainen varmennettu taimituotanto tuottaa tervettä lisäysaineistoa hedelmä- ja marjakasveista sekä monivuotisista viherrakentamisen kasveista, mikä osaltaan vähentää riskiä uusien kasvintuhoojien leviämisestä Suomeen tuontiaineiston mukana. Näiden toimenpiteiden merkitys on korostunut samalla, kun kansainvälisen kasvikaupan kasvu on viime vuosikymmenten aikana lisännyt merkittävästi kasvintuhoojien leviämistä uusille alueille. Kasvintarkastus ja valvonta sekä riskiarviointi samoin kuin varmennettu taimituotantokin tukeutuvat kasvintuhoojien luotettavaan ja kattavaan tunnistamiseen. Monet virukset ja viroidit kuuluvat haitallisimpiin kasvintuhoojiin, joiden tunnistaminen on vaativaa ja kallista. Nykyiset virusten ja viroidien tunnistusmenetelmät ovat laji- tai ryhmäkohtaisia. Koska näitä tuhoojia on paljon, laboratoriossa ei ole ollut mahdollista ylläpitää valmiutta niiden kaikkien diagnostiikkaan, vaan analyyseissä etsittävät tuhoojat on valittava. Tämän hankkeen tavoitteena on soveltaa uutta virusten ja viroidien tunnistusmenetelmää, pikku-RNA -analyysiä, jonka ansiosta testattavien tuhoojalajien rajaukset käyvät tarpeettomiksi. Kaikki virukset ja viroidit voidaan tunnistaa yhdessä testissä, kymmeniä näytteitä samaan testiin yhdistäen. Aikaa ja kasvihuonetilaa vaativista testikasvimenetelmistä voitaisiin asteittain luopua pikku-RNA -analyysin toimiessa luotettavasti. Testauskustannuksien ja siihen tarvittavan ajan odotetaan merkittävästi vähenevän. Odotukset uuden menetelmän eduista (hinta, nopeus, kattavuus) ovat suurimmillaan laaja-alaisessa tiedonhankinnassa ja kanta-aineiston laadunvarmistuksessa. Siten hankkeessa keskitytään varmennettuun kotimaiseen taimiaineistoon sekä tuontiaineistosta tuotettaviin, kasvihuoneissa viljeltäviin koristekasveihin ja vihanneksiin, joista on löydetty ennalta arvaamattomia viruksia ja viroideja. Tuloksiin ja kokemuksiin perustuen arvioidaan menetelmän sopivuutta kasvintarkastuksen tarpeisiin, lisäysaineiston laadunvalvontaan sekä yleiseen tiedon hankintaan siitä, mitä tuhoojia on liikkeellä ja minne tarkastukset tulisi kohdentaa. Hanke edistää menetelmäosaamisen siirtymistä perustutkimusympäristöstä viranomaisorganisaatioiden käyttöön. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvivirologian laboratorion, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kasvinterveys-, riskinarviointi- ja kasvianalytiikkayksikköjen sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT) kasvintuotannon tutkimuksen (kasvinsuojelu ja varmennettu taimituotanto) kesken.
Vastaava tutkija
Lemmetty Anne Hankkeen kesto 2013 - 2016
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|