Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan strategiassa vuoteen 2026 yhdeksi päämääräksi on asetettu pyrkimys luomutuotannon edelläkävijäksi. Maabrändityöryhmän raportissa luomuviljelyn tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 50 % luomutuotanto-osuus. ProLuomu asettaa selvityksessään tavoitteekseen kolminkertaistaa Suomen luomumarkkinat vuoteen 2015 mennessä ja varmistaa sen edellyttämä tuotanto. Nykyisin maataloudessa luomuviljelyn osuus on noin 8 % kokonaisviljelyalasta ja puutarhataloudessa 6 %. Maataloudessa luonnonmukaisen tuotannon ala on kasvanut keskimäärin 5 % vuodessa, toisin kuin puutarhataloudessa, missä ala on pienentynyt jatkuvasti samalla osuudella. Luonnonmukaisilla puutarhatuotteilla olisi selvitysten mukaan kasvava kysyntä niin kuluttaja- kuin suurtalouspuolellakin. Vastaavasti kaupan arvioiden mukaan tuoteryhmistä juuri luomuhedelmillä ja -vihanneksilla olisi suurin kasvupotentiaali. Todellisuudessa jatkuvasti kutistuva kotimainen luomupuutarhatuotanto on täysi vastakohta kuluttajien, suurtalouskeittiöiden ja kaupan odotuksille. Syinä luomupuutarhatuotannon alamäkeen ovat niin viljelytekniikkaan, kannattavuuteen, logistiikkaan kuin tuotteiden markkinointiin liittyvät ongelmat. Tällä tutkimuksella â?Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotantoâ? ratkotaan tärkeimpiä ongelmia merkittävimpien luomupuutarhakasvien osalta. Luomupuutarhatuotannon viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomuun sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluongelma luomutuotannossa ovat rikkakasvit. Perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen, soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja vihannesten kasvuun ja sadon laatuun testataan käytännön tiloilla. Lisäksi tutkimuksessa etsitään keinoja hallita sipulin luomutuotantoa uhkaavaa Fusarium-tautia. Mansikalla tutkitaan myös aktivaattorien ja biohiilen mahdollisuuksia edistää kasvin luontaista puolustautumista kasvintuhoojia vastaan. Luomuvihannesten ravinnehuollossa pellon kasvukunto ja ravinnetilanne korostuvat, koska niitä on luomuviljelymenetelmin vaikea nopeasti korjata. Viherlannoitus on luomutiloilla yleisesti käytetty menetelmä pellon kasvukunnon lisäämiseksi. Tehokas viherlannoituksen hyödyntäminen puutarhatuotannossa edellyttää tietoa siitä, miten ja missä vaiheessa kasvusto tulisi muokata maahan, sekä millaista kasvilajiseosta tulisi käyttää. Lisäksi etsitään eri tuotantokasveille parhaimmat viherlannoitusmenetelmät. Kerääjäkasvien käyttö on yleistynyt ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi pellolta vesistöihin varsinkin muualla Euroopassa. Myös Suomen ilmasto-oloissa tarvitaan tietoa kerääjäkasvien vaikutuksista ravinteiden, erityisesti typen, talteen ottajana ja vapauttajana luomutilojen ravinnehuollon suunnittelun tueksi. Viljelyteknisten ongelmien lisäksi luomupuutarhatuotteilla on kannattavuus-, logistiikka- ja markkinointiongelmia. Tässä hankkeessa arvioidaan viljelyteknisiä menetelmiä kehitettäessä, parantaako viljelytoimenpide tuotannon kannattavuutta ja pienentää kannattavuusvaihtelua. Kannattavuus-, logistiikka- ja markkinointiongelmia tarkastellaan myös toisessa, Laatuketjun rahoittamassa hankkeessa v. 2013. Hankkeen lopussa pyritään hahmottamaan, riittääkö tuotanto- ja kannattavuuslähtöinen luomupuutarhatuotannon edistäminen kääntämään luomupuutarhatuotannon kasvuun vai tarvitaanko mahdollisesti myös valtiovallan tukitoimenpiteitä. Vuoden 2013 päätuloksia ovat: 1. Biohajoavista, paperipohjaisista katteista on löydettävissä sopivia vaihtoehtoja vihannestuotantoon muovin korvaajiksi. 2. Sipulin istukkaista on tunnistettu Fusarium-mätää aiheuttavat lajit. Sipulin lisäys siemenistä on mahdollinen keino hallita tautiongelmaa. 3. Kasvualustaan lisätyn biohiilen vaikutuksista kasvin omaan puolustukseen on saatu lupaavia tuloksia, joten tutkimusta jatketaan. 4. Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista on kerätty kirjallisuustietoa ja erilaisista kasvustoista mitattu biomassan tuottoa ja ravinteiden ottoa.
Vastaava tutkija
Suojala-Ahlfors Terhi Hankkeen kesto 2013 - 2016
Asiasanat
rikkakasvit, luomu, kasvitaudit, ravinteet, viherlannoitus, vihannekset, mansikka, kerääjäkasvit, katteet
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|