Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat ongelmia tiiviin rakentamisen alueella. Sään ääri-ilmiöt, mm. rankkasateet ja helleaallot iskevät kaupunkeihin sitä rajummin, mitä vähemmän niissä on sopeutuvaa pinta-alaa. Viherkatot toimivat osaratkaisuina, sillä ne sitovat sadevettä, tasoittavat tulvahuippuja ja viilentävät lämpösaarekeilmiötä. Katot saattavat sitoa kasvihuonekaasuja ja ilmansaasteita, ja luovat asukkaille viihtyisämpää elinympäristöä. Saksassa rakennetaan yli 10 milj. viherkattoneliötä vuodessa. Suomessa kiinnostus ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kokemuksia ja tutkimustietoa viherkatoilla Suomen olosuhteissa menestyvistä kasvilajeista sekä viherkattojen todellisista eduista ja mahdollisista riskeistä on kuitenkin vähän. Suomessa ei myöskään vielä tuoteta paljoa katoille sopivaa kasvillisuutta. Kotimaista tutkimusta ja tuotekehitystä kaivataan siis ripeästi. MTT:n hankkeen päätavoite on löytää olosuhteisiimme hyviä ja kestäviä viherkattokasvilajeja kotimaisia geenivaroja hyödyntäen. Viherkattoja voidaan käyttää korvaavina kasvupaikkoina lajeille, jotka ovat harvinaistuneet elinympäristöjen (esim. kalkkikivikalliot, niityt ja hiekkaharjut) vähentymisen myötä. Hankkeessa pääpaino tulee olemaan Suomen luonnon alkuperäislajeissa sekä muiden eliöryhmien, esim. hyönteisten, monimuotoisuutta edistävissä kasvilajeissa.Pohjoisiin olosuhteisiin sopivien kasvilajien ja kasvualustojen löytäminen varmistaa, että viherkatoista saadaan ne hyödyt, joita niillä parhaimmillaan on esim. hulevesien hallinnassa. Hanke on laajentunut tarkastelemaan myös muita urbaanin viherrakentamisen menetelmiä. Kiinnostuksen kohteena ovat liikennenalueiden monimuotoinen, esteettinen ja helppohoitoinen kasvillisuus (Liikennevihreä-hanke 2013-), kierrätyskasvualustojen käyttö viherrakentamisessa (Liikennevihreä-, Kierrätys- ja LCA in Landscaping -hankkeet) ja viherrakentamisen kestävyys ekologiselta, sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta (Biotalousketjujen kestävyys 2014-). Viherkattokasvillisuudesta laaditaan suosituksia ja testataan todellisissa kohteissa mahdollisuuksien mukaan (esim. Luontoinnovaatiot 2013- ja Levin Voimametsät -hankkeet).
Vastaava tutkija
Tuhkanen Eeva-Maria Hankkeen kesto 2012 - 2016
Asiasanat
hoitovapaa viherkatto, monimuotoisuus, perenna, biohiili, hulevedet, talvehtiminen, kuivuudensieto, ilmastonmuutos, selkärangattomat, kasvualusta, hulevesien hallinta, hiilitase, geenivara, kestävä kasvillisuus, viherrakentaminen, haitalliset vieraslajit
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|