Maatalous on luonteensa vuoksi suurimpia vesistöjä kuormittavista maankäyttömuodoista (Maatalouden osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on n. 60 % ja typpi kuormituksesta n. 50 %). Maanviljely on muuttunut aikojen saatossa pienimuotoisesta ravinteita kierrättävästä toiminnasta tehokkuuden vaatimusten mukaan teollisemmaksi, keskittyen alueellisesti yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tekniikoiden kehittyessä on kuitenkin pyritty yhä enenevässä määrin kiinnittämään huomioita maatalouden ympäristön ja erityisesti vesiensuojeluun, mikä on toivottava ja kannustettava kehityssuunta. Valtioneuvoston hyväksyttyä vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaiset vesienhoitoalueittain laaditut vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2009, siirtyi toiminnan painopiste vesientilan arvioimisesta ja alueellisten (Suomi jaettu kahdeksaan vesienhoito alueeseen) toimenpideohjelmissa esitettyjen lisätoimenpiteiden toteuttamiseen. Toimenpiteiden tarve on suunnitelmissa arvioitu toimintasektoreittain (metsätalous, yhdyskunnat ja haja-asutuksen jätevesienkäsittely, turvetuotanto ja vesistökunnostus) sekä vesistöreiteittäin. Ehdottomasti tärkeimpiä ja merkittävimpiä ovat kuitenkin maataloudelle esitetyt toimenpiteet. Vuoksen vesienhoitoalueella hyvää huonommassa tilassa olevien vesien osalta maatalous on merkittävin kuormitustekijä ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lisätoimenpiteiden kustannuksista maatalouden osuus onkin selvästi yli puolet. Maatalouden vesiensuojelun parantamiseen tehtävät toimenpide-esitykset ovat suurimmaksi osaksi nykyisen maatalouden ympäristötuen mukaisia ja painottuvat muun muassa optimaalisiin lannoituskäytäntöihin, lannan parempaan hyödyntämiseen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen ja erityistuen mukaisiin toimenpiteisiin. Mainittujen toimien toteutusvaiheessa ensiarvoisen tärkeää on kriittisimpien kohdealueiden tunnistaminen ja tilatasolla tehtävä neuvontatyö. Hankkeen kohdemaakuntina ovat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo Vuoksen vesienhoitoalueella. Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta ja tietoisuutta ympäristön- ja vesistönsuojelun hyödyllisyydestä niin luonnon kuin maatilatalouden kannalta. Tavoitteena on edistää vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ja niiden käyttöä maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähentäjinä. Hanke pyrkii edistämään ravinteiden hyötykäyttöä peltoviljelyssä sekä tehostamaan karjanlannan uusia käsittelymenetelmiä mm. tutkimustyön kautta. Erityisympäristötukisopimusten avulla hanke pyrkii myös lisäämään ja turvaamaan maatalouden monimuotoisuutta. Hankkeen vastuutaho ja toteuttajat: Savonia -ammattikorkeakoulu yhteishankeperiaatteen mukaisesti yhdessä MTT Kotieläintutkimus Maaningan, ProAgria Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanit: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien maatilayritykset, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskukset sekä Itä-Suomen yliopisto. Tavoitteellinen käynnistämisajankohta ja hankkeen kesto: 1.6.2011 - 31.12.2014 Hanke on ylimaakunnallinen kehittämishanke (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskukset). Rahoitus tulee pääasiassa EU:n Maaseuturahastosta.
Vastaava tutkija
Virkajärvi Perttu Hankkeen kesto 2011 - 2015
Asiasanat
Vesiensuojelu, Typpi , Ravinteiden huuhtoutuminen, Fosfori
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|