Kotieläintuotannon rakenne (tilojen koko, alueellinen keskittyneisyys, toimintatavat) on muuttunut ripeästi. Samalla eläintautiriskeihin vaikuttavat toimintatavat, kuten eläinkuljetusten frekvenssi, ovat muuttuneet. Rakennekehitys on tärkeä keino sopeutua kiristyvään kilpailuun, mutta sen hyötyjä ja haittoja ei ole tutkittu perusteellisesti. Eläintautiriskit heikentävät investointien kannattavuutta ja aiheuttavat menetyksiä kuluttajille ja veronmaksajille. Tautiriskien hallinta ei kuitenkaan ole yksin tilojen vastuulla. Myös maidon keräily ja teuraskuljetukset voivat levittää tauteja. Rakennekehitys edellyttää muutoksia riskien hallintaan ja aiheuttaa tarvetta ohjata kehitystä. Riskinhallinnan kohdentamista vaikeuttaa, että tilakoon, tuotannon keskittymisen tai viime vuosina lisääntyneiden tuotantomuotojen vaikutusta riskeihin ei tunneta kunnolla, eikä siksi tiedetä, missä määrin niitä tulisi painottaa tautien ennaltaehkäisyssä. Riskienhallinnan tulisi perustua todelliseen riskiin, mutta viitekehystä ja yksiselitteisiä menetelmiä riskiin perustuvan valvonnan ja riskinhallintakeinojen kohdistamiseksi ei ole. Tutkimuksessa selvitetään, miten rakennekehityksen vaikutuksia kotieläintuotannon tulevaan kilpailukykyyn ja eläintautiriskeihin Suomessa. Siinä tuotetaan täsmennettyä tietoa riskienhallintakeinojen taloudellisesta ja epidemiologisesta tehokkuudesta Suomessa: miten riskinhallintaa tulisi muuttaa rakennekehityksen mukana ja miten riskinhallintatoimet ja tautien valvonta tulisi kohdistaa tiloille nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa analysoidaan rakennekehitystä ja arvioidaan, miten kotieläintilojen koko, sijainti, toimintatavat muuttuvat tulevaisuudessa. Tautipurkausten vaikutuksia ja riskinhallintatoimien kohdentamista nyt ja tulevaisuudessa tutkitaan epidemiologisilla Monte Carlo-simulaatioilla, dynaamisen ohjelmoinnin malleilla sekä riskiluokittelemalla tiloja. Hanke tarjoaa ratkaisuja kotieläintuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen sekä rakennemuutoksen tuomiin johtamisen, riskien hallinnan ja eläinten hyvinvoinnin haasteisiin. Hanke jatkaa MTT:n ja EVIRAn tutkimusyhteistyötä hyödyntäen päättymässä olevan tutkimuksen "Suu- ja sorkkataudin purkauksen merkitys Suomen nauta- ja sikatuotannossa sekä hätärokotuksen merkitys taudin leviämisen hallinnassa tuloksia". Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat tilojen riskitasoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja tilojen riskiluokitus (tarttuvien) eläintautien kannalta ja tiedot tuotannon kehityssuuntien epidemiologisesta ja taloudellisesta merkityksestä sekä siitä, miten riskinhallintakeinot ja tautien seuranta tulisi kohdistaa tiloille nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksia julkaistaan tieteellisissä eläintautiepidemiologian ja maatalousekonomian lehdissä, kotimaisissa ammattilehdissä ja seminaareissa
Vastaava tutkija
Niemi Jarkko Hankkeen kesto 2009 - 2015
Asiasanat
lammas, liha, Eläintaudit, riski, alueellinen keskittyminen, rakennekehitys, mittakaavaedut, kilpailukyky, nauta, sika
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|