Suomessa jo yli kaksikymmentä vuotta jatkunut haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn parantaminen on johtanut käsittelyä vaativien lietteiden määrän kasvuun. Kuntaliitosten ja siirtoviemäreiden rakentamisen takia kunnallisia puhdistamoita on poistunut käytöstä. Kehitys on johtanut suurten ja tehokkaiden yhteiskäsittelylaitosten lisääntymiseen, mikä on vähentänyt haja-asutusalueiden lietteen vastaanottopaikkojen määrää. Suuren osan Varsinais-Suomea saostuskaivo-, umpikaivo- ja ylijäämäprosessilietteen vastaanotto tapahtuu vain Turun Topinojan käsittelyasemalla. Nykytilanteessa lietteen polttoaineen kallistuessa kuljetusmatkat ja -kustannukset voivat kasvaa kohtuuttomiksi. Kuljetusmatka voi olla jopa yli 100 km. Topinojalle kuljetettavan lietteen määrä on potentiaalisesti jopa 40.000 kuutiota vuodessa. Lisäksi pienimuotoisen käsittelyn esteenä ovat olleet erilaiset rakenteelliset ja toiminnalliset esteet. Pienimuotoinen lietteenkäsittely toisi maaseudulle kaivattuja liiketoimintamahdollisuuksia ja alentaisi haja-asutusalueen lietteistä asukkaille aiheutuvia kustannuksia. Lietteen maatalouskäyttö on laskenut 2000-luvun alussa hyvin pieneksi. Kun sen osuus vielä vuonna 1998 oli 14,6 %, se oli vuonna 2007 enää vain 3,1 %. Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien lietteiden käyttö maataloudessa ei ole ollut laajamittaista, koska lietteen ominaisuuksista ja käsittelykustannuksista ei ole ollut riittävästi tietoa. Haja-asutusalueen lietteiden fosfori on potentiaalisesti käyttökelpoisempaa kasveille vähäisemmän saostuskemikaalien käytön takia. Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia toiminta- ja kustannusrakennemalleja saostuskaivo-, umpikaivo- ja prosessilietteen pienimuotoiseen paikalliseen lietteenkeräys- ja käsittely-yksikön toteuttamiselle niin, että lietteen vastaanoton tai keräämisen, käsittelyn ja levittämisen kustannukset voitaisiin mahdollisimman suuressa määrin kattaa porttimaksuilla. Tämäntyyppinen toiminta soveltuu erityisesti toimintansa lopettaneille kotieläintilille, joilla on siinä tarvittavia rakennelmia ja koneita jäljellä. Lietteiden ominaisuuksia tutkitaan niistä otetuista näytteistä. Lietteiden peltokäyttöä tutkitaan kenttäkokeissa ja niiden tulosten perusteella tuotetaan tämän tyyppisten lietetuotteiden oppaana julkaistava käyttöstrategia maatiloja varten. Tavoitteena on haja-asutuksen jätevesilietteiden ja jäteveden puhdistusjärjestelmien prosessilietteiden maatalouskäytön lisääminen. Hankkeeseen sisältyy siihen liittyvää neuvontaa ja koulutusta Varsinais-Suomen viljelijöille. Hankkeen koordinaattorina on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. MTT:n osuus hankkeessa on kenttäkokeiden toteuttaminen, niissä tuotetun aineiston analysointi ja raportointi sekä opasmateriaalin tuottaminen kenttäkokeiden tulosten perusteella. Hankkeen sivut: http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=19074&culture=sv-FI&contentlan=1
Vastaava tutkija
Kapuinen Petri Hankkeen kesto 2013 - 2014
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|