AVOMAAN VIHANNESTUOTANNON VILJELYOSAAMISEN KEHITTÄMINEN/ Kestävän tuotannon uudistaminen 2010-luvun vaatimuksiin (NAP, National Action Plan -merkitys vihanneskasvien viljelyssä) Avomaanvihannestuotantoketju on yhä kasvavassa määrin uusien ympäristö- ja kulutta-janäkökulmien tuomien haasteiden edessä. Toisaalta lainsäädäntö, ympäristökuormituk-sen vähentämistarpeet sekä ilmaston muuttuminen ja toisaalta kuluttajavaatimukset edellyttävät vihannestuotantoketjun kehittämistä ympäristöä säästävämpään suuntaan. Avomaan vihannesviljelyn kestävän tuotannon taustalla Satakunnassa on 1990-lopussa käyttöön otettu IP-viljelymenetelmä. Uudistuneen lainsäädännön myötä ja ympäristökuormituksen vähentämistarpeen vuoksi on tarpeen uudistaa myös nyt käytössä olevat kasvinviljelyä koskevat ympäristö- ja laadunhallintaohjeet sekä päivittää viljelijöiden tietämys lainsäädännön ja direktiivien vaikutuksista viljelykäytäntöihin (kansalliset NAP ohjeet). EU:n ympäristö- ja torjunta-ainepolitiikan tavoitteena on vähentää viljelyn aiheuttamia terveys- tai ympäristöriskejä. Ympäristöpolitiikan ja puitedirektiivien ohella viljelymenetelmien kehitykseen vaikuttavat myös muut kuluttaja- ja politiikkalähtöiset lait ja kansainväliset sopimukset, jotka on otettava huomioon kaikissa elintarvikeketjun osissa ja erityisesti alkutuotannossa. Keskeisiä direktiivejä ja säädöksiä ovat: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen tytärdirektiivit (2000/60/EY), laki vesienhoidon järjestämisestä (2004/1299). Kasvinsuojeluainedirektiivi ja kasvinsuojeluasetus, Suomen laki kasvinsuojeluai-neista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2008/105/EY ympäristön-laatunormeista vesipolitiikan alalla, Valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). EU:n maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia ja puitedirektiivi Nitraattidirektiivi Suomen kemikaalilainsäädäntö Kansanterveyteen liittyvä lainsäädäntö Integroitu kasvinsuojelu (Integrated Pest Management, josta lyhenne IPM) rakentuu ekologisten periaatteiden varaan riippumatta siitä, millaisin teknologioin sitä toteutetaan. Kun integroitu kasvinsuojelu otetaan kasvintuhoojien hallinnan toteuttamisen välineeksi, tuotantosysteemiä kokonaisuudessaan ei voida katsoa enää pelkästään taloudellisena ja teollisena toimintana, vaan näkökulmaksi tulee agroekologia. Eikä se rajoitu vain pellon tai yhden tilan peltojen sisälle: näkökulmaa on laajennettava myös koko ympäröivän maiseman rakenteen tasolle sekä edelleen alueelliselle tasolle. Eliöiden näkökulmasta kaikki kolme tasoa: alueellinen, maisemallinen ja peltohabitaatin taso, vaikuttavat siihen, millaisia ovat ne agroekosysteemin prosessit, joiden perusteella kasvinsuojelutilanne määräytyy (Schweiger et al. 2005). Integroitua kasvinsuojelua olisi siksi toteutettava systeemitasolla, ei vain yksittäisten kasvinsuojelutekniikoiden ja niiden yhdistelmien tasolla (Lewis et al. 1997). Toimenpiteet ja niiden toteutus Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: Â? Hankkeen aloitus: viljelijäseminaari 1.2. 2011 Â? Taustamateriaalin keruu ja koulutusten suunnittelu vuonna 2011 Â? Koulutukset viljelijöille 2012 Â? Hyvien tuotantotapojen ipm- ohjeistukset 2012 Â? Tiedotus 2011-13 Â? Loppuseminaari 11.3.2014 IPM in NJF 258 in Tallinn/Estonia Integrated production (IP) of field vegetable farming was launched in Finland at the 1990â??s, which gave the basis for developing Integrated Pest Management (IPM). According to EU directive (2009/128/EC) "Sustainable use of pesticides" definition of IPM principles and national guidelines is a topical issue at the moment, since growers are required to implement IPM in their production already in the year 2014. In 2011, MTT Agrifood Research Finland started the EU funded IPM project â??Produced in Satakunta with careâ? in collaboration with Apetit Pakaste Oy and Pyhajarvi Institute in the western Finland where contract farms of the Apetit Pakaste Oy are mainly situated. During the project IPM principles are implemented and current IP guidelines updated in close collaboration with contract growers of field vegetables.
Vastaava tutkija
Aaltonen Marja Hankkeen kesto 2011 - 2014
Asiasanat
vihannekset, avomaavihannekset, peruna, teollisuus, koulutus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|