Vaikka suorakylvön on todettu lisäävän maan pintakerroksen hiilipitoisuutta, saattaa hiilen määrä vähentyä syvemmissä kerroksissa kun kasvintähteet eivät kulkeudu pintaa syvemmälle. Hiilen kertyminen koko maaprofiilin tasolla riippuu mm. ilmasto-oloista, ja Euroopan oloissa siitä on vähän tietoa. Tässä hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasupäästöjä pitkäaikaisissa kenttäkokeissa, jossa on suorakylvön lisäksi myös kevennetyn muokkauksen käsittely. Hiilen määrän muutokset maassa ovat niin hitaita, että niitä on vaikea havaita mittaamalla hiilen kokonaismäärää. Hiilen pysyvyyden kannalta olennaisempi asia onkin se, missä hiili maassa sijaitsee. Jotta hiili jäisi maaperään eikä olisi alttiina hajotukselle, sen tulisi sitoutua maassa esim. mineraaleihin tai pysyviin mikroaggregaatteihin. Suorakylvö lisää mikroaggregaattien määrää sekä mekaanisen häiriön vähäisyyden että eliöstön muutosten kautta. Tässä hankkeessa selvitetään, onko suorakylvö muuttanut hiilen jakautumista eri maan ositteiden välillä. Tiedon perusteella voidaan saada parempi arvio suorakylvön potentiaalista sitoa maaperän hiiltä suomalaisilla maalajeilla. Tulosten avulla voidaan edistää hiilinielua lisäävien menetelmien suosiota viljelijöiden keskuudessa. Useissa kokeissa on havaittu dityppioksidin päästöjen nousevan suorakylvössä. Dityppioksidi on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, joten olisi tärkeää että sen päästöt voitaisiin minimoida. Suorakylvetty maa suosii denitrifikaatiota, sillä siinä on enemmän hiiltä ja se on usein kosteampaa. Lisäksi siinä on usein enemmän lieroja, ja typpilannoitustasoa ei välttämättä alenneta, vaikka se olisi mahdollista. Kaikki nämä tekijät voivat lisätä dityppioksidin päästöjä, ja syyt saattavat olla erilaiset eri maalajeilla. Harvoissa julkaistuissa tutkimuksissa on tutkittu sekä hiilen että typen prosesseja samassa kokeessa, vaikka ne ovat kiinteästi linkittyneet. Tässä hankkeessa kartoitetaan syitä kohonneisiin dityppioksidipäästöihin suorakylvetyssä maassa ja etsitään keinoja välttää niitä. MTT:ssä tehdyssä lyhyessä esikokeessa saatiin selville, että suorakylvön vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ei ollut samanlainen edes saman maalajin sisällä. Havaittiin myös riski kohonneisiin dityppioksidin päästöihin. Esikokeessa tutkituista kuudesta peltoparista on tähän tutkimukseen valittu neljä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mistä erot eri maalajien vasteissa johtuvat. Hankkeen tavoitteina on 1) selvittää suorakylvön potentiaali lisätä hiilen sitoutumista maaperään Suomessa, 2) tunnistaa viljelymaan kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia avainprosesseja, 3) löytää keinoja hallita dityppioksidin päästöjä suorakylvetyssä maassa.
Vastaava tutkija
Regina Kristiina Hankkeen kesto 2009 - 2015
Asiasanat
liero, suorakylvö, kasvihuonekaasu, hiilivarasto
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|