Eläinten lopettaminen voi aiheuttaa kipua, stressiä, pelkoa ja muuta häiriötä siitäkin huolimatta että käytettävissä oleva lopetusmenetelmä on paras mahdollinen mikä tällä hetkellä tunnetaan. Tämän vuoksi eläinten lopetukseen on kiinnittävä erityistä huomiota jottei niille aiheuteta turhaa kärsimystä (Council of the European Union 2009, EFBA 2008). Selkeänä tavoitteena tulee pitää sitä, että lopetus on mahdollisimman nopea ja kivuton. Lopetusta suorittavan henkilökunnan tulee olla asiantuntevaa ja riittävästi koulutettua sekä hyvin motivoitunutta, jotta lopetuksen eettiset reunaehdot varmasti toteutuvat. Eläinten hyvinvointi tulee taata kaikissa olosuhteissa. Minkin, sian ja sipikarjan loetuksen eettisyys tutkitaan. Tieto tarvitaan eläinten taintumisesta/kuolrmasta (EEG, käyttäytyminen ja perusfysiologia) ja käytännön ohjeistusta ja työvälineitä kentälle tainnutuksen seuraamiseen ja laadunvalvontaan. Tarhattujen minkkien (Mustela vison) lopetukseen on menneinä vuosikymmeniä kokeiltu useitakin menetelmiä. Tällaisia ovat olleet mm. niskan murtaminen, sähköllä lopetus, hiilimonoksidi (CO), hiilidioksidi (CO2) ja typpi (N2) (Loftsgard ym. 1972, Lamboy ym. 1985, Enggaard Hansen ym. 1991). Näistä niskan murtaminen on nykyisin kielletty. Sähköllä lopettamista on kokeiltu jossain määrin, mutta se ei ole nykykäytäntöön kovin solveltuva menetelmä eikä siksi varsinaisesti käytössä. Lisäksi se edellyttäisi vielä lisävarmistuksena niskan murtamista. Tällä hetkellä vallitseva menetelmä turkistiloilla on hiilimonoksidi, jota käytetään yleisesti Euroopassa. Käytetty hiilimonoksidi on peräisin joko koneesta tai sitten pullosta. Pullotetun hiilimonoksidin käyttö on tosin melko vähäistä tällä hetkellä. European Fur BreedersÂ? AssociationÂ?in (EFBA) tilastojen mukaan sitä käytetään lähinnä Hollannissa ja Ranskassa. Voidaan olettaa, että pullosta tuleva hiilimonoksidi on puhtaampaa ja helpommin kontrolloitavaa kuin koneesta (esim. ruokintatrukki) tuleva. Minkkien puhtaalla (pullotettu) ja epäpuhtaalla hiilimonoksidilla (koneesta tuleva) tapatuvasta lopetuksesta, menetelmästä, menetelmän toimivuudesta ja seurattavista muuttujista ei tunnu olevan saatavilla riittävästi selkeää tietoa. EU:ssa valmisteilla ollut lopetusasetus (Council of the European Union, 2009) hyväksyttäneen kuluva syksyn aikana, minkä jälkeen sitä on alettava soveltamaan meillä Suomessa kahden vuoden kuluttua (Susanna Ahlström 2009, pers.com). Tutkittua tietoa asiasta siis tarvitaan, jotta käytännöt saataisiin selkeiksi. Myös turkiselinkeinon kannalta lopetuksen toimivuus ja läpinäkyvyys on etu (EFBA 2008).
Vastaava tutkija
Korhonen Hannu T. Hankkeen kesto 2010 - 2013
Asiasanat
siipikarja, sika, lopetusmenetelmät, Minkki
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|