Sokerintuotantoa on ylläpidetty lähes kaikissa Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa korkeilla sisämarkkinahinnoilla. EU:n sokeripolitiikan uudistuksen myötä sokerintuotanto keskittyy unionin parhaille viljelyalueille kuten Saksaan ja Ranskaan. Nämä maat tuottavat nykyisin melkein puolet EU-25:n sokerin tuotannosta. Uudistuksen jälkeen EU:n sokeri tuotetaan lähes kokonaan edellä mainituissa maissa. Uudistus suosii EU:n suuria maatiloja ja elintarvikejalostajia. EU:n sokerintuotannon tehostaminen johtaa intensiivisempään tuotantoon ja pienten perheviljelmien luopumiseen sokerijuurikkaan tuotannosta. EU:n sokeripolitiikan uudistus suuntaa tukijärjestelmän vain harvoille jäsenmaille. Näin EU-maista kilpailukykyisimmät maat pärjäävät maailmanmarkkinoilla nykyistä paremmin. Mutta todellisuudessa EU-tuotanto ei voi koskaan kilpailla ruokosokerin tuottajien kuten Brasilian kanssa. EU:n juurikassokeriteollisuus ja viljelijät eivät pärjää ilman EU:n sokeripolitiikan tukitoimia. Uudistuksen jälkeenkin EU:n juurikassokerin tuotantokustannukset ovat lähes kaksinkertaiset ruokosokerin tuotantokustannuksiin verrattuna. Juurikassokerin tuotanto ei ole maailmalla kilpailukyistä suhteessa ruokosokerin tuotantoon. Siksi juurikassokerin osuus maailman sokerituotannosta on pienentynyt 1960-luvun 43,5 %:stoa vuoden 2001 24,8 %:iin. Ruokosokerin osuus on vastaavasti kasvanut 56,5 %:stoa nykyiseen 75,2 %:iin. Maailman kymmenestä suurimmasta sokerin viejästä yhdeksän tuottaa ruokosokeria. Brasilia on suurin viejä ja EU on yhtenä suurimmista sokerin viejistä koska sokeripolitiikan tukitoimiensa ja rajasuojansa ansiosta se pystyy tuottamaan vientiä varten. Uudistuksen jälkeen EU ei kykene sokerin vientiin. Jos rajasuoja poistettaisiin, EU:sta tulisi suuri ruokosokerin tuoja. EU-maiden juurikassokeriteollisuus ja viljelijät eivät pärjää ilman EU:n sokeripolitiikan tukitoimia. Sokerin kiintiöt teoriassa säilyvät, mutta niillä ei ole enää käytännön merkitystä Suomelle. Sokerin hintaleikkauksen suuruus yhdistettynä merkittäviin kiintiölisäyksiin mahdollistaa tuotannon lisäämisen suomalaisen tuotannon kustannuksella Ranskassa ja Saksassa. Pelkkä kiintiöjärjestelmän jatkaminen ei takaa tuotannon jatkumista Suomessa.
Vastaava tutkija
Huan-Niemi Ellen Hankkeen kesto 2003 - 2013
Asiasanat
juurikassokeri, rajasuoja, tariffi, EU:n sokeripolitiikka , tukijärjestelmä, maailman markkinat, ruokosokeri
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|