Tavoitteet
Suomen metsäteollisuuteen ja puumarkkinoihin kohdistuu useita samanaikaisia toimintaympäristön muutostekijöitä, kuten tarve lisätä metsien suojelua Etelä-Suomessa, ilmastopoliittiset päätökset, kilpailevan metsäteollisuustuotannon lisääntyminen mm. Venäjällä ja Baltiassa, muutokset puun tuonnissa, sekä energiapuun kysynnän kasvu. Näitä tekijöitä on perinteisesti tutkittu omina aiheinaan erillään toisistaan. Hankkeen tavoitteena on analysoida metsien biodiversiteetin suojelun taloudellisia vaikutuksia metsäsektorille sekä vaikutusten metsäkeskuksittaista ja toimijaryhmittäistä jakautumista, siten että analyysissä huomioidaan kokonaisvaltaisesti myös muut samanaikaisesti käynnissä olevat toimintaympäristön muutokset. Vaikutusanalyysissä tarkasteltavia muuttujia ovat mm. metsäteollisuuden tuotanto, vienti ja ulkomaankauppa, raakapuun hinnat, hakkuumäärät ja kantorahatulot, metsäsektorin työllisyys sekä panosten kulkuvirrat metsäkeskuksesta toiselle. Myös muutosten kerrannaisvaikutuksia muille sektoreille tarkastellaan. Lisäksi hanke tuottaa tietoa metsien suojelun vuorovaikutuksesta muihin metsä- ja ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin, mm. ilmastopolitiikkaan. Hanke kehittää ja soveltaa uusia menetelmiä metsien suojelun analyysiin ja suojelun taloudellisesti optimaaliseen kohdentamiseen sekä kehittää metsäsektorimallien yleistä metodologiaa. Hankkeen tuottamia numeerisia ja empiirisiä malleja voidaan joustavasti käyttää myös muihin Metlan tutkimustarpeisiin hankkeen päätyttyä.Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi metsä- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Hanke tuottaa metsäsektorin sidosryhmille tietoa metsien suojelun vaikutuksista muiden keskeisten toimintaympäristön muutostekijöiden ristipaineessa.
Tulokset
Suojeluanalyysin pohjaksi tehtiin ekonometrinen tutkimus puun tarjonnasta metsäkeskuksittain. Tulosten mukaan puun tarjonnan hintajoustoissa on eroja metsäkeskusten välillä. Pitkän aikavälin tarjonnan hintajoustot olivat suuruudeltaan välillä 0–1, useimmiten kuitenkin lähellä ykköstä. Siten esimerkiksi prosentin nousu puun hinnassa lisäisi puun tarjontaa enintään prosentilla.Metsien suojelua koskevat alustavat tulokset (ks. METSOn jäljillä - Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti, Tiivistelmä 11, s. 176) viittaavat siihen, että jos Etelä-Suomen metsien suojeluastetta lisättäisiin muutamilla prosenttiyksiköillä, suojelun vaikutukset metsäsektorin tuotantoon, työllisyyteen ja puumarkkinoihin tulisivat olemaan verrattain pieniä. Koska suojelun myötä puuvaroja poistuu talouskäytöstä, suurimmat taloudelliset vaikutukset syntyvät suojeltaessa vanhoja, runsaspuustoisia metsiä. Ekologisesti arvokkaat ympäristöt eivät kuitenkaan aina ole runsaspuustoisia tai metsätaloudellisesti arvokkaita. Suojelun vaikutuksia metsäteollisuudelle voi lieventää puun tuonnin kasvu. Mikäli tuontipuulla ei voida korvata suojelun vuoksi supistuneita hakkuita kotimaassa, lisäsuojelu ei juurikaan vaikuta metsänomistajien kantorahatuloihin. Laskelmien mukaan kantohinnat nousevat tällöin suunnilleen samassa suhteessa kuin kotimaan hakkuut vähenevät.Tulokset ovat samansuuntaisia myös tarkasteltaessa suojelua koko Länsi-Euroopassa. (ks. METSOn jäljillä - Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti, Tiivistelmä 18, s. 197). Metsäteollisuus maksaa suojelusta kohonneiden puun hintojen takia, metsänomistajat ovat neutraaleja, eikä kuluttajienkaan asema ei juuri muutu, sillä suojelu ei päädy lopputuotteiden hintoihin. Metsien lisäsuojelu Länsi-Euroopassa lisäisi hakkuita Venäjällä.Hankkeessa on tuotettu kolmella eri habitaattimallilla ekologisesti arvokkaiden alueiden esiintymät metsäkeskuksittain ja arvioitu esiintymien puustotiedot sekä etäisyys suojelualueista. Aineistoa käytetään jatkoanalyyseissä, jossa suojelun vaikutuksia tarkennetaan aluetasolle. Habitaattimalleista lisää esimerkiksi METSOn jäljillä - Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportissa (Tiivistelmä 72, s. 362–366).Metsien monimuotoisuuden suojelun ja metsiin sitoutuvan hiilen lisäämisen tavoitteiden todettiin olevan toisiaan tukevia ja edistettävissä samanlaisella metsänkäsittelyllä. Käytännössä tämä tarkoittaisi metsänkäsittelyketjua, jossa harvennuksia lievennettäisiin verrattuna nykysuosituksiin. Nämä alustavat tulokset (ks. s. 46–51) saatiin mallintamalla metsien käsittelyä eteläsuomalaisissa tuoreen kankaan kuusikoissa ja männiköissä. Noin 3–5 € korvaus metsänomistajalle metsiin sidottua hiilidioksitonnia kohden riittäisi kattamaan muuttuneesta metsänkäsittelystä (verrattuna nykyisiin metsänhoitosuosituksiin) aiheutuvan nettotulojen nykyarvon menetyksen. Samalla tällainen metsänkäsittely lisäisi merkittävästi lahopuun määrää metsikössä ja täten lajiston kokonaismäärää.
Vastaava tutkija
Kallio, Maarit Hankkeen kesto 2005 - 2009
Asiasanat
metsien suojelu, metsäteollisuus, metsäteollisuustuotteiden markkinat, raakapuumarkkinat
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|