Tavoitteet
Hanke on EU-rahoitteisen SPICE-projektin osahanke. SPICE-hankkeen (Sustainable development of the Pechora region In a Changing Environment) tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia skenaarioita Pechora-joen alueelle Luoteis-Venäjällä. Pechora-joen alueella, joka käsittää poliittisesti Komin tasavallan pohjois- ja itäosat sekä Nenetsien Autonomisen alueen itäosan, on odotettavissa huomattavia haasteita sekä sosio-ekonomiseen kehitykseen että ympäristön tilaan liittyen. Alueella on suuret luonnonvarat, jotka käsittävät niin uusiutuvia (esim. metsävarat) kuin uusiutumattomiakin (hiili, öljy, kaasu) luonnonvaroja. Lisäksi perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito ja kalastus ovat tärkeitä paikallistalouden kannalta. Pechora-joen alue on luonnonoloiltaan Euroopan alueella ainutlaatuinen käsittäen tundraa ja ikiroudan alueita pohjoisessa ja laajimmat luonnontilaiset metsät Ural-vuoriston kupeessa idässä. Lisää tietoa SPICE-projektista http://kaares.urova.fi/home/arktinen/spice/spice.htmTutkimuksen tavoitteetMetlan Rovaniemen tutkimusaseman osahankeen tavoitteena on tuottaa valituille tutkimusalueille habitaatti- ja maankäyttöluokitus käyttäen satelliittikuvia (Landsat TM5), maastossa kerättyjä tukiaineistoja sekä digitaalisia kartta-aineistoja ja tuottaa tietoa tutkimusalueiden maisemarakenteesta sekä yhdessä muiden SPICE-projektin osahankkeiden kanssa tutkia erilaisten monimuotoisuutta kuvaavien aineistojen avulla ihmistoiminnan vaikutusta alueen monimuotoisuuteen. Tutkimusalueiksi valitaan neljä osa-aluetta (n. 15 km × 15 km) boreaalisista taigametsistä sekä samoin neljä aluetta tundralta siten, että ne edustavat vertailupareja ihmistoiminnan muokkaamista ja luonnontilaisista alueista. Valittujen vertailualueiden tulee olla ollut alunperin samanlaisia luonnonoloiltaan ja kasvillisuustyyppijakaumiltaan.Tarkempi kuvaus hankkeesta löytyy englanniksi.
Tulokset
Satelliittikuvaluokittelun tukiaineistoksi jokaisella tutkimusalueella käytiin läpi kahdeksan 2 km tutkimuslinjaa, joilta metsiä, kasvillisuutta ja muita maanpinnan kohteita kuvaavat tiedot mitattiin 100 m välein. Tutkimuslinjat, kuten myös metsä- ja kasvillisuuskoealat paikannettiin satelliittikuvista tehtyihin paperitulosteisiin.Jokainen tutkimusalue luokiteltiin noin kymmeneen metsiä ja muita maanpinnan kohteita kuvaavaan luokkaan. Luokituksen tarkkuus vaihteli taigalla 59.7 % ja 71.3 % välillä, ja painotettu Kappa-indeksi vastaavasti 0.41-0.65. Mänty-jäkälä –tyypin metsät, kuten myös lehtipuiden vallitsemat metsät voitiin erottaa suhteellisen hyvin omiksi luokikseen, mutta kuusimetsiä, kuusi-pihtakuusi ja kuusi-lehtisekametsiä ei pystytty erottelemaan toisistaan kovin tarkasti. Myös maastohavaintojen perusteella näiden puulajien vallitsevuus vaihtelee runsaasti ja käytännössä puulajisekoitus muodostaa jatkumon yhden puulajin vallitsemista metsistä useiden puulajien muodostamiin sekametsiin.Tundralla satelliittikuvaluokituksen tarkkuus vaihteli 59.7 % ja 64.6 % välillä ja painotettu Kappa indeksi vastaavasti 0.47-0.58. Erityisesti avosuot sekoittuivat helposti varpujen ja sammalien peittämiin soihin. Tundralla myös satelliittikuvien suhteellisen karkea erotuskyky hankaloittaa luokitusta, koska kasvillisuuden muodostama mosaiikki on usein pienipiirteisempää kuin satelliittikuvilta erottuva pienin kohde (30 m × 30 m).Taigalla ihmisen muokkaamien ja koskemattomien alueiden maisemavertailut osoittivat näiden alueiden välillä olevan useita selviä eroja, joskaan kaikki erot eivät johtuneet hakkuista. Alueiden väliset erot johtuivat osaksi myös erilaisista kasvupaikkajakaumista, mutta osaksi myös alueiden erilaisesta metsäpalohistoriasta. Useimmat satelliittikuvilta erottuvat hakkuut oli tehty vuosikymmeniä sitten, minkä jälkeen metsät olivat uudistuneet luontaisesti. Aikaisemmin kuusen vallitsemat tai kuusi-pihtakuusimetsät olivat uudistuneet pääosin koivumetsiksi, joissa oli usein kuusialikasvos. Uudistuminen ei ollut paikoin onnistunut ilmeisestikin liian kostean maaperän vuoksi. Ihmistoiminnan ulkopuolella olevilla alueilla, kuten Yugud-Van luonnonpuistossa, ei ollut havaittavissa hakkuista johtuvia muutoksia ja alueella olevat nuoret metsät olivat syntyneet myrsky- ja lumituhoalueille, sekä joillakin alueilla myös metsäpaloalueille.Tundralla ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset johtuivat öljy- ja kaasukenttien rakennustöistä, mutta näiden muutosten osuus tutkimusalueista ( 15 km × 15 km) oli vain muutamia prosentteja.Ihmistoiminnan aiheuttamien muutosten vaikutusta alueiden linnustoon analysoidaan yhteistyössä Arktisen Keskuksen tutkijoiden kanssa.
Vastaava tutkija
Nikula, Ari Rahoittajat
EU - European Union
Hankkeen kesto 2000 - 2003
Asiasanat
Boreaaliset metsät, GIS, Pechora, biodiversiteetti, monimuotoisuus, paikkatietomenetelmät, satelliittikuvat
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|