Tavoitteet
Ensiharvennusmäntyä pidetään teknisiltä ominaisuuksiltaan potentiaalisena kuitupuuna 5 cm:n latvaläpimittaan saakka. Sen hankintakustannuksia voidaan mahdollisesti alentaa kehittämällä osapuun joukkokäsittelyyn ja puutavaran niputukseen perustuva integroitu aines- ja energiapuun korjuumenetelmä. Jättämällä puiden latvakappaleet metsään voidaan pienentää puunkorjuun vaikutuksia metsämaan ravinnetasapainoon ja parantaa selluhakkeen laatua. Demonstraatiohankkeen tavoitteena on selvittää tehdasmittakaavaisen kuorintakokeen ja laboratoriokeittojen perusteella osapuumenetelmällä hakatun, 5 cm:n läpimittaluokkaan katkaistun ja niputetun ensiharvennusmännyn selluteknisiä ominaisuuksia sekoitettaessa sitä kuorimossa kokonaisina nippuina tavanomaisen, tavaralajimenetelmällä korjatun ensiharvennusmännyn joukkoon. Tutkimuksessa lasketaan myös menetelmällä saatavan lisäraaka-aineen määrä ja arvioidaan korjuumenetelmän vaikutusta puuston maanpäällisen osan ravinnetaseeseen. Tuloksia voidaan hyödyntää puunkorjuumenetelmän ja tehdasprosessien kehittämisen lisäksi muun muassa raaka-aineen käyttökohteen valinnassa sekä leimikoiden hinnoittelun ja työmittauksen kehittämisessä.
Tulokset
Hankkeessa tutkittiin edellytyksiä kehittää hakkuutähteen paalausmenetelmästä ensiharvennusoloissa toimiva sovellus integroituun aines- ja energiapuun korjuuseen. Palstalla toimiva kone hakkaisi ja paalaisi latvoista katkotun puutavaran oksineen tiiviiksi paaleiksi. Tavoitteena on alentaa pieniläpimittaisen puun hankintakustannuksia tarpeettomia työvaiheita vähentämällä, kuormia tiivistämällä ja hakkuukertymää lisäämällä. Energia- ja ainespuu erotettaisiin toisistaan sellutehtaan kuorimossa. Menetelmää soveltuvuutta arvioitiin biomassa- ja ravinnetaselaskelmien, paalauskokeen, kuljetustarkastelujen, kuorinta- ja haketuskokeen sekä koekeittojen avulla.Paalien mukana kasvupaikalta poistui puuston maanpäällisen biomassan sisältämästä typestä, fosforista ja kaliumista 26 % sekä 31 % kalsiumista. Poistetun puuston neulasmassasta 26 % kulkeutui paalien mukana kasvupaikalta. Latvusmassan muodostaman energiajakeen kertymä oli 150 % suurempi kuin tavaralajimenetelmällä, jossa ainoastaan runkopuun kuori käytetään energiantuotannossa. Paalien kaukokuljetuksessa on mahdollista käyttää puutavara-autojen kantavuus täysimääräisesti hyväksi. Harvennushakkuilla käytettävien metsätraktoreiden kuormakokoa voidaan kasvattaa vähintään neljänneksellä ilman kuormatilan laajennusta. Kuorintakoe osoitti, että suotuisissa olosuhteissa paaleja voidaan prosessoida ongelmitta tavanomaiseen ensiharvennusmäntyyn sekoitettuna. Kuorinnan puuhäviöt olivat tavanomaiset, eikä seoserien hakkeen laatu poikennut tavallisesta ensiharvennusmännystä tehdystä hakkeesta. Seosmassat vastasivat paperiteknisiltä ominaisuuksiltaan normaalia ensiharvennusmassaa. On kuitenkin mahdollista, että osapuuseos lisää hieman puunkulutusta keitossa.
Vastaava tutkija
Jylhä, Paula Rahoittajat
UPM Kymmene Oyj
Hankkeen kesto 2002 - 2003
Asiasanat
Puunkorjuu, biomassatase, ensiharvennus, mänty, nippu, ravinnetase, sellutekniset ominaisuudet
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|