Tavoitteet
Taimien syntymisen, kasvun ja kuolemisen kuvaaminen puutason malleilla on osoittautunut ongelmalliseksi metsikkösimulaattoreissa mm. MELAssa. Myös taimikonhoidon ja hoitamattomuuden vaikutus taimikon kehitykseen on otettava huomioon varhaiskehitystä kuvaavissa malleissa. Tässä hankkeessa mallitetaan 3 - 5 -vuotiaiden taimikoiden inventoinneissa mitattu uudistamistulos. Uudistamistuloksen mallittamisessa käytetään mm. hankkeessa 3256 'Metsänuudistamisen seurantamenetelmä ja uudistamistuloksen mittaaminen' kerättyä aineistoa. Inventointihetken jälkeinen taimikon kehitys kuvataan metsikkötason malleilla aina taimikon harvennusvaiheeseen eli 5 - 8 metrin pituusvaiheeseen saakka. Hankkeen tuloksina saadaan 1) menetelmä uudistamistuloksen kuvaamiseksi ja 2) menetelmä taimikon varhaiskehityksen kuvaamiseksi metsikkötason malleilla.Tulokset palvelevat taimikonhoidon käytännön päätöksentekoa ja menetelmien kehittämistä. Laaditut mallit liitetään päätöksenteon tukijärjestelmiin (MELA ja MOTTI), joilla voidaan tarkastella metsän uudistamisen ja taimikonhoidon vaikutusta koko kiertoajan puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen.
Tulokset
1) Hankkeessa laadittiin uudistamistulosta kuvaava malli eteläsuomalaisille 3-vuotiaille kuusen istutustaimikoille. Laadinta-aineistona käytettiin hankkeessa 3256 vuosina 2000 – 2002 kerättyä taimikoiden inventointiaineistoa. Mallin hyvyyttä tarkasteltiin vuonna 2003 kerätyssä aineistossa.Aineistossa uudistamisaloille sijoitetuilta koealoilta on laskettu viljelykuusien lukumäärä, luontaisten mäntyjen ja kuusien sekä siemensyntyisten koivujen lukumäärä, muiden lehtipuiden (vesakon) lukumäärä, sekä määritetty yhden viljelykuusen pituus ja vesakon valtapituus. Uudistamistulosta kuvaava malli ennustaa nämä tunnukset ottaen huomioon aineiston hierarkkisen rakenteen (5 metsäkeskusta, 40 kuntaa, 1541 uudistamisalaa, 22007 koealaa) sekä selitettävien tunnuksien korrelaation (multivariate multilevel modelling).Taimien lukumäärään ja pituuteen vaikutti lämpösumma, kasvupaikan hyvyys, soistuneisuus ja maalaji, mutta erityisesti maanmuokkaus. Muokkaamattomilla aloilla istutustaimia oli 21% vähemmän kuin muokatuilla aloilla. Soistumattomilla aloilla mätästys lisäsi viljelykuusien lukumäärää vain 7%, mutta soistuneilla aloilla 31%. Laikutus lisäsi luontaisten havupuun taimien määrää äestykseen verrattuna.Mallilla pystytään kuvaamaan taimikon rakenne 3 vuotta avohakkuun ja kuusen istutuksen jälkeen. Vastaavalla menetelmällä on laadittu alustavat mallit myös muille puulajeille (mänty, rauduskoivu, lehtikuusi) ja uudistamismenetelmille (kylvö, luontainen uudistaminen).2) Hankkeessa laadittiin metsikkötason mallit männyn taimikoiden varhaiskehityksen kuvaamiseksi. Mallien laadinta-aineistona käytettiin kolme kertaa mitattua, koko maan kattavaa TINKA-aineistoa. Kasvatuskelpoisten mäntyjen valtapituuden, valtaläpimitan ja runkoluvun kehitys kuvattiin epälineaarisilla sekamalleilla, ja pohjapinta-alan ja tilavuuden kehitys lineaarisilla sekamalleilla. Lisäksi laadittiin mallit valta- ja keskitunnusten (pituus ja läpimitta) erotukselle, joita tullaan käyttämään hyväksi kokojakaumamallituksessa.
Vastaava tutkija
Miina, Jari Hankkeen kesto 2003 - 2006
Asiasanat
kasvun mallitus, taimien alkukehitys, taimikonhoito
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|