Tavoitteet
Kuva: Mikko JokinenTutkimushanke luotiin vuonna 2001 tuottamaan tietoa akuuttiin ympäristökiistaan, joka oli virinnyt 1990-luvun lopulla saamelaisten poronhoitajien ja luonnonsuojelijoiden ja tutkijoiden välille. Edellä mainitut halusivat palauttaa puistoon laidunnusoikeuden, jälkimmäiset pelkäsivät monien luonto- ja tutkimusarvojen tuhoutuvan.Tutkimushankkeella oli kaksi keskeistä tavoitetta. Hankkeen tuli tuottaa tietoa niistä ekologisista ja kulttuurisista tekijöistä ja todennäköisistä vaikutuksista, mitä mahdolliseen porolaidunnukseen tai sen kieltämiseen luonnonpuistossa liittyisi. Tarkoituksena oli ennustaa niitä vaikutuksia – menetyksiä tai saavutuksia – joita maankäyttöratkaisut toisivat muassaan. Tälle tiedolle oli valmis tilaus Metsäntutkimuslaitoksen ja Ympäristöministeriön virkamiehiltä, joiden tehtävänä on valmistella päätös ympäristökonfliktinratkaisemiseksi.Hankkeelle asetettiin myös laajempia tieteellisiä tavoitteita kuin tiedontuottaminen juuri Malla-kiistan ratkaisemiseksi. Aiempi tietämys porolaidunnuksen vaikutuksista uhanalaisiin ja harvinaisiin putkilokasveihin osoittautui heikoksi ja hajanaiseksi, ja hankkeen tehtäväksi asetettiin aiemman tiedon kokoaminen ja uuden tiedon hankkiminen.Kulttuurintutkimuksen tehtävänä oli tarkastella saamelaisen poronhoidon reunaehtoja ja toimintatapoja alueella, sekä Mallan luonnonpuistoon ja ylipäätään pohjoisiin luonnonsuojelualueisiin liittyviä arvoja ja odotuksia. Keskeinen tavoite hankkeen sosiokulttuuriselle osiolle oli tulkata eri osapuolten näkemyksiä ja pyrkiä ymmärtämään, mistä konfliktissa on viime kädessä kysymys. Poronhoidon, luonnonsuojelun ja tieteen kulttuurin ymmärtäminen on tärkeää, mikäli aiotaan löytää kestäviä ratkaisuja paitsi Mallan tapaukseen, myös pohjoisten monikäyttöalueiden maankäyttöpäätöksiin laajemminkin. Tehtäviin kuului myös Mallan puiston käyttöhistorian selvittäminen.
Tulokset
Tutkimushankkeen käynnistyessä oli vallalla yleinen käsitys, että porolaidunnus järjestelmällisesti uhkaa puiston uhanalaista putkilokasvi- ja perhoslajistoa. Tämä käsitys on uusien tutkimustulosten myötä osoittautunut virheelliseksi. Laidunnuksella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lajistoon, ja monet lajit ovat varsin neutraaleja suhteessa poroon. Kaikkien lajien kukoistusta ei voi saavuttaa samanaikaisesti, joten viime kädessä joudutaan päättämään millaista luontoa ja lajistoa puistoon halutaan.Mallan luonnonpuistoon liittyy kuitenkin muitakin arvoja ja intressejä, kuin lajiston suojelu. Puiston tulee palvella tieteellistä tutkimusta, Käsivarren porosaamelaisille se edustaa arvokasta kesälaidunta ja alueeseen liittyy voimakkaita henkilökohtaisia tunteita ja pyrkimyksiä, jotka ovat näytelleet keskeistä roolia ympäristökiistassa. Mallan luonnonpuiston käytön kestävyyden edellytys on se, ettei tutkimuksellisia edellytyksiä ja suojeluarvoja turmella, ja että poronhoidon tarpeet tunnustetaan ja niistä huolehditaan. Jatkossa tarvitaan avoimempaa keskustelua, arvopäämäärien kriittistä tarkastelua ja paikallistason toimijoille entistä laajempaa mahdollisuutta osallistua maankäytön suunnitteluun, sitä koskevaan päätöksentekoon sekä vastuunkantoon.Mikko Jokinen. Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa.Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. 332 s. + karttaliite. ISBN 951-40-1957-1. Järjestetyt seminaarit: 5.9.2001 tutkimusseminaari, Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema 11.10.2002 tutkimusseminaari, Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusasema 21.10.2003 tutkimusseminaari, Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema 9.3.2004 asiantuntijaseminaari, Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasema
Vastaava tutkija
Jokinen, Mikko Hankkeen kesto 2001 - 2003
Asiasanat
Mallan luonnonpuisto, biodiversiteetti, poronhoito, saamelaiset
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|