Tavoitteet
Tavoitteena on hankkia ekologista, käytäntöön sovellettavaa tietoa tulen merkityksestä boreaalisessa metsäluonnossa sekä tutkia ja kehittää tulen käyttöä metsien luonnonpiirteiden säilyttämisessä ja palauttamisessa talousmetsissä. Hankkeessa: Tutkitaan eri metsänkäsittelymenetelmien ja erityisesti säästöpuuryhmien ekologisia vaikutuksia. Verrataan metsäpalon ja kulotuksen ekologisia vaikutuksia muihin metsänkäsittelymenetelmiin. Kehitetään metsien syttymisherkkyysluokitus ja palon vaikutusten voimakkuuden arviointi sekä metsäpalojen etenemiseen liittyvää mallitusta yhteistyökumppanien kanssa. Luokitusta ja malleja käytetään apuna metsäpalojen torjunnassa ja metsäpaloennusteissa, mutta myös kulotusten toteuttamisessa. Kehitetään luonnon häiriödynamiikkaan paremmin perustuvia uusia metsänkäsittelymalleja ja -menetelmiä. Sovelletaan metsäpaloihin ja kulotukseen liittyviä ekologisia tutkimustuloksia käytännön metsätaloudessa. Osahankkeet Syttymisherkkyysluokituksen ja palon etenemismallien kehittäminen Metsäpalojen ja kulotuksen merkitys maaperän ravinnekierrossa ja mikrobiyhteisön kannalta Palon jälkeinen sukkessio ja tulen käyttömahdollisuudet metsänkäsittelymenetelmänä ja metsien luonnonpiirteiden säilyttämisessä Aikaisempi toiminta Kasvillisuuden monimuotoisuus metsäekosysteemin tilan ja muutoksen ilmaisijana, Monimuotoisuus talousmetsien uudistamisessa, Metsien hiilivarastojen dynamiikan mallit, Metsänraja-alueiden ekologia, hoito ja käyttöYhteydet muihin hankkeisiin ja yhteistyötahot Luonnon- ja talousmetsien rakenteen, kehitysdynamiikan ja monimuotoisuuden erot (2001-2004) Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistot Suomen Ympäristökeskus, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, StoraEnso Oy, UPM-Kymmene ym. metsäyhtiöt ja Metsähallitus. Yhteistyötä on myös Metsätehon ja Helsingin yliopiston kanssa Suomen Akatemian biodiversiteettitutkimusohjelmassa.
Tulokset
Tähänastiset tulokset osoittavat metsänkäsittelyn kasvillisuusvaikutusten olevan sitä voimakkaampia mitä intensiivisempi käsittelymenetelmä on. Avohakkuun ja 7 % säästöpuuhakkuun ei todettu merkittävästi poikkeavan toisistaan aluskasvillisuuden vaikutusten osalta. Pienaukkohakkuun (50 % puustosta poistettu) ja harsintahakkuun (30 % poistettu) vaikutukset ovat samankaltaisia ja kasvillisuuden palautuminen nopeampaa kuin avohakkuun jälkeen. Maanmuokkauksen vaikutukset kasvillisuuteen ovat selvästi suurempia kuin uudistaminen ilman maanmuokkausta. Maanmuokkauksessa tuhoutuu maapuusta noin 60 %.
Vastaava tutkija
Vanha-Majamaa, Ilkka Hankkeen kesto 2000 - 2006
Asiasanat
kulotus, metsäpalot, sukkessio
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|