Tavoitteet
Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida metsä- ja suokasvillisuudessa viimeisten 40 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia seka tutkia muutosten syitä. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusiin kaukokartoitusmenetelmiin perustuvia metsäkasvillisuuden ja metsien fragmentoitumisen seurannan menetelmiä.
Tulokset
Kasvillisuuden muutosta on lähestytty lajiekologian, yhteisödynamiikan ja alueellisuuden tasoilla. Metsäkasvillisuuden keskeisten lajien, erityisesti varpujen ekologiaa on selvitetty sekä luontaisen ravinteisuuden että raskasmetallilaskeuman gradienteilla. Lajiekologisia tuloksia on hyödynnetty yhteisöllisten ja alueellisten muutosten tulkinnassa. Yhteisöekologiassa on keskitytty suokasvillisuuden muutokseen. Tutkimuksessa on selvitetty korpisten soiden kasvillisuuden monimuotoisuutta ja sen muutosta metsätalouden alaisena. Tuloksissa korostuu tarve jättää jäljellä olevat luonnontilaiset reunavaikutteiset suot intensiivisen metsätalouden ulkopuolelle. Pohjois-Suomen suokasvillisuuden pitkäaikaismuutoksesta on julkaistu tuloksia. Suotyyppien muuttuminen on pohjoisessa hitaampaa kuin etelä- ja keskiboreaalisessa vyöhykkeessä, mutta johtaa monimuotoisuuden kannalta samanlaisiin tuloksiin ennen pitkää.Alueellista kasvillisuuden muutosta on analysoitu ja selitetty valtakunnan metsien inventoinnin laajojen vuosina 1951-53, 1985-86 ja 1995 kerättyjen kasvillisuusaineistojen avulla. Tutkimuksessa todettiin suuria muutoksia yleisimpien metsä- ja suokasvilajien runsaussuhteissa. Ne voitiin pääosin selittää metsätaloudessa ja muussa maankäytössä tapahtuneiden muutosten avulla. Eniten taantuivat vanhojen metsien, kuivimpien kankaiden ja kadonneista maankäyttömuodoista riippuvaiset lajit sekä aidot suokasvit. Runsastuneiden lajien ryhmästä erottuivat selvimmin nuorten metsien pioneerikasvit ja eräät rehevähköjä kasvupaikkoja suosivat ruohot. Metsäkasvit runsastuivat ojitetuilla soilla. Tulokset on julkaistu teoksessa ’Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa’ (Kustannusosakeyhtiö Tammi 2000). Teoksessa on kuvattu ja selitetty 100 yleisimmän metsä- ja suokasvilajin yleisyyden ja runsauden muutokset ja havainnollistettu alueellista muutosta lajikartoin. Sammalten ja jäkälien runsaudenmuutosta on analysoitu syvennetysti. Soiden muutosta on käsitelty myös metsätaloudellisesta näkökulmasta julkaisussa ’Suomen suometsät 1951-1994’(Metsätieteen aikakausikirja 2B/2002). Kasvillisuustutkimusten tuloksia on hyödynnetty myös uudella osa-alueella, nimittäin hiilen kierron ja hiilitaseen kansallisessa ja globaalisessa analyysissa.Menetelmien puolella on edetty seuraavasti: On julkaistu tuloksia digitalisoitujen valokuvien käytöstä kasvillisuuden kvantitatiivisessa arvioinnissa. Biodiversiteetin ja avainbiotooppien laadun arviointiin on kehitetty menetelmää, jossa yhdistyvät kaukokartoituskuvan tulkinta ja indikaattorilajiston käyttö. Spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä satelliittikuvien tulkinnassa on kehitetty.
Vastaava tutkija
Reinikainen, Antti Hankkeen kesto 1997 - 2003
Asiasanat
biodiversiteetti, diversiteetein mittaaminen, kasvillisuuden seuranta, kasvillisuusmuutos, kaukokartoitus, metsäkasvillisuus, sukkessio, suokasvillisuus, ympäristögradientti
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|