Tavoitteet
Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia kenttä-, kasvihuone- ja kasvatuskammiokokein typen märkälaskeuman ja kasvukauden alussa ilmenevän kuivuuden yhdysvaikutuksia kuusen, männyn ja rauduskoivun ravinne- ja biomassadynamiikkaan puiden eri kehitysvaiheissa. Lisäksi tutkitaan typpilaskeuman, kuivuuden ja puulajin vaikutuksia maaperän mikrobistoon. Tutkimus keskitetään kolmeen aihepiiriin: puiden hienojuuriston kasvudynamiikka ja sen yhteys maanpäällisten osien kasvudynamiikkaan. typen ja muiden ravinteiden otto sekä puiden sisäinen ravinnedynamiikka. hiilen ja typen kiertoon liittyvät mikrobitoiminnot maaperässä sekä puulajin ja puiden ritsosfäärin vaikutus maamikrobistoon.
Tulokset
Viljavalla kasvupaikalla kasvava varttunut kasvatuskuusikko reagoi suhteellisen herkästi kuivuuden vaikutuksiin. Herkimmin kuivuusstressiin reagoi metsämaan mikrobisto, mutta sen aktiivisuus palautuu normaaliksi jo saman kasvukauden kuluessa maan kostuessa uudelleen. Palautumiseen liittyy lyhyt pulssi, jonka aikana mikrobisto voi olla poikkeuksellisen aktiivinen. Typpilaskeuma kiihdyttää maamikrobiston aktiivisuutta. Kuusen hienojuuret, neulasisto ja kasvu reagoivat myös melko herkästi veden puutteeseen. Jo parin kuukauden mittainen kuivuusjakso vaikuttaa haitallisesti hienojuurten aktiivisuuteen ja määrään maassa. Useana peräkkäisenä kasvukautena ilmenevä vedenpuute aiheuttaa puissa kumuloituvan haittavaikutuksen;hienojuurten ja neulasten sekä neulasravinteiden määrä ja puuston kasvu vähenee. Kuusikko ei ehdi palautua yksittäisen kasvukauden lopulla vaikka maan kosteus lisääntyisi merkittävästikin. Useana vuotena (1-4 kasvukautta) peräkkäin ilmenevä 1-3 kk mittainen kuivuusjakso ei kuitenkaan aiheuta puustokuolemia viljavan kasvupaikan kuusikossa. Puustosta heikentyvät ensivaiheessa alikasvos ja lisävaltapuut. Typpilaskeuma vähentää kuivuusstressin haittavaikutuksia kiihdyttämällä vaurioituneiden kasvinosien korvautumista ja palautumista puissa. Toisaalta lisätypellä ja kuivuudella voi olla haitallisia yhdysvaikutuksia kuusen ravinnetalouteen vähentämällä neulasten boorin saantia ja booripitoisuutta. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kasvihuonekokeissa, joissa kuusen lisäksi testattiin kuivuuden ja typpilaskeuman yhdysvaikutuksia 3-5 vuotiaiden rauduskoivun, männyn ja kuusen ravinne- ja biomassadynamiikkaan.
Vastaava tutkija
Lumme, Ilari Hankkeen kesto 1997 - 2002
Asiasanat
hienojuuret, hiilen ja typen allokaatio, juurieritteet, kuivuus, kuusi, mänty, rauduskoivu, ravinteiden otto, ritsosfääri, typen ja hiilen transformaatiot maassa, typpilaskeuma
Hankkeen vaihe: päättynyt
Huom! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin aikanaan Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää päivitetä. Ole hyvä ja tarkista löytyykö hankkeen ajantasaisia tietoja uudesta Luken tutkimustietojärjestelmästä.
|