|
Useimmat Suomen ja Venäjän rajajoista ovat entisiä tai nykyisiä lohikalajokia, joiden lohi- tai taimenkannat ovat huonossa tilassa jokien patoamisen ja salakalastuksen takia. Tässä suomalais-venäläisessä hankkeessa laaditaan selkeät toimenpide-ehdotukset lohikalakantojen elvyttämiseksi kolmessa Karjalan alueen rajajoessa sekä Äänisjärven entisessä lohijoessa Lososinkassa.
Useat Suomen ja Venäjän rajajoen lohi- tai taimenkannoista voitaisiin elvyttää poistamalla joista nousuesteitä ja lisäämällä muita hoito- ja suojelutoimenpiteitä. Perusedellytykset kantojen elvyttämiselle ovat olemassa, koska näiden jokien vedenlaatua voidaan pitää vähintään tyydyttävänä ja lohikalojen lisääntymiseen sopivia koski- ja virta-alueita on niissä runsaasti. Tähän hankkeeseen kuuluvat Venäjältä Suomen puolelle Saimaan vesistön latvoille virtaava Lieksanjoki, Suomesta Laatokkaan laskevat Tohmajoki ja Hiitolanjoki sekä Äänisjärveen Petroskoissa laskeva entinen lohijoki Lososinka.
Tavoitteet Hankkeessa selvitetään suomalais-venäläisenä yhteistyönä kaikkien neljän joen lohikalakantojen nykytila, potentiaaliset kutu- ja poikastuotantoalueet sekä nousuesteet ja muut mahdolliset haittatekijät. Näiden tietojen pohjalta laaditaan kuhunkin jokeen suositukset tarvittavista toimenpiteistä, kuten nousuesteiden poistamisesta, kunnostuksista tai kalatieratkaisuista. Suurin muutos on mahdollista saada aikaan Lososinkassa, jonka lohikannan tuhosivat Petroskoin tykkitehtaiden padot yli 300 vuotta sitten. Hankkeessa selvitetään myös lohikalojen elvyttämisen sosioekonominen merkitys. Jokiin suunnitellaan ja toteutetaan tiettävästi Venäjän ensimmäiset luonnonmukaiset kalatiet yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.
Tulokset Petroskoin Lososinka-joen kalatien suunnittelu ja sen toteuttamisen edellyttämät valmistelut on aloitettu. Ensimmäisen kenttäkauden aikana tehtiin selvityksiä ja sähkökalastuksia Lieksan-, Hiitola- ja Tohmajoilla, joista löydettiin sekä taimenen että lohen poikasia.
Vaikuttavuus Venäläisasiantuntijoiden hankkeessa saamaa osaamista on mahdollista hyödyntää Karjalan ja sen lähialueiden muilla joilla. Hanke erittäin merkittävä, koska siinä tehdään ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet Laatokan ja Äänisen tällä hetkellä kriittisessä tilassa olevien lohikantojen elvyttämiseksi. Lohikantojen elvyttäminen luo virkistys- ja matkailukalastuksen kautta edellytyksiä myös merkittävälle taloudelliselle toiminnalle.
Vastaava tutkija Kaukoranta Markku, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Jormmola Jukka (SYKE), Kaiijonmaa Veli-Matti (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), Ivanter Dmitry (Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos), Solomesh Ilya (Petroskoin yliopisto), Meshko Vera (Petroskoin kaupunki) Yhteistyötahot Hankkeen päätoteuttaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Muita yhteistyötahoja ja rahoittajia ovat EU:n Karelia ENPI CBC-ohjelma, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Petroskoin yliopiston Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos ja Petroskoin kaupunki, , Hankkeen kesto 2013 - 2014 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
