|
MARISPLAN-konsortio selvittää miten ilmasto vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin ja merialueen käytön suunnitteluun.
Nykyarvioiden mukainen meren pintalämpötilan 1-4 asteen nousu, suolaisuuden ja jääpeitteen väheneminen tulevat vaikuttamaan Itämeren ekosysteemiin ja sen toimintaan. Maatalouden, kalanviljelyn, kalastuksen, meriliikenteen, rakentamisen, virkistyskäytön ja energiantuotannon edellytykset muuttuvat. Nämä tekijät vaikuttavat Itämeren eliölajien, yhteisöjen ja elinympäristöjen alueellisen jakaumaan sekä niiden suojelutarpeeseen. Hanke yhdistääkin ilmastonmuutoksen, valuma-alueiden, meren fysiikan, kemian ja biologian sekä talouden, yhteiskunnan ja ympäristöpolitiikan tutkijoita.
Hankkeessa tarkastellaan sitä, miten yhteiskunta voi sopeutua ilmastonmuutokseen merialuesuunnittelua kehittämällä sekä perehdytään merialueiden ja valuma-alueiden suunnittelukäytäntöihin ja politiikkavaihtoehtoihin eri rannikkoalueilla. Kerätyllä tiedolla pyritään helpottamaan, vauhdittamaan ja järkeistämään merialuesuunnittelun päätöksentekoa.
RKTL selvittää MARISPLAN ?hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutusta rannikon kalakantoihin, erityisesti kuhaan, särkeen ja siikaan. Muutoksia arvioidaan mallintamalla lisääntymisalueiden pinta-alaa eri ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti. Samalla arvioidaan vaikutuksia kalastettaviin kalakantoihin ja mahdollisuuksia sopeutua niihin.
Tavoitteet Merialuesuunnittelun tavoitteena on välttää erilaisten meren käyttötapojen konfliktit ja sen ekosysteemipalveluiden ylikäyttö sekä meren tilan heikentyminen. MARISPLAN-tutkimushankkeessa selvitetään sitä, minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Itämereen ja miten muutokset vaikuttavat meren hyödyntämiseen. Tutkimuksessa käytetään ilmasto-, meri-, valuma-alue- ja ekosysteemimalleja. Hanke toteutetaan kuuden osa-projektin kautta:
? WP 1: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset Itämeren fysikaaliseen ympäristöön (Dosentti Jari Haapala, Merentutkimus Ilmatieteen laitos)
? WP 2: Itämeren Suomen alueen ravinnekuormituksen arviointi ilmaston muuttuessa (Dosentti Bertel Vehviläinen, SYKE)
? WP 3: Maanviljelyn kehitys ilmastonmuutoksen yhteydessä (Dosentti Heikki Lehtonen, MTT)
? WP 4: Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren eliöstön levinneisyyteen. (Dosentti Prof. Maiju Lehtiniemi)
? WP 5: Merialueen suunnittelu ja rannikon kalakantojen muutokset ilmaston muuttuessa (Tohtori Lauri Urho, RKTL)
? WP6: Yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen: haasteet merialuesuunnittelussa (Professori Mikael Hildén, SYKE, Ilmastomuutoksen tutkimusohjelma)
Rannikkoalueella ilmastonmuutoksen vaikutus on suuri kalojen varhaisissa kehitysvaiheissa, koska ne ovat herkkiä esimerkiksi lämpötilan tai suolapitoisuuden melko pienillekin muutoksille. Lisääntymisalueiden laajuus ja ympäristöolosuhteista riippuva lisääntymismenestys määrittävät kalakantojen koon. Avainlajeille, kuten särjelle ja kuhalle tuotetaan mallintamiseen perustuvia lisääntymisaluekarttoja, ja MARISPLAN ?hankkeen muista osa-projekteista saatavia skenaariomalleja (lämpötila, suolapitoisuus, sameus) käytetään lisääntymisaluekarttojen projisoimiseen ennustettujen muutosten mukaisiksi.
Rannikon kalakantoihin vaikuttavat useat asiat, kuten taloudelliset näkökulmat ja merialueen ekologinen tila. Kalakantojen hyödyntämisen ja hallinnoinnin tulee pohjautua kalakantojen tilaan ja niissä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Kalakantojen ja painopistelajien muutoksia arvioidaan mallinnettujen lisääntymisalueiden pinta-alan muutosten ja kaupallisen kalastuksen saalistilastojen perusteella.
Tulokset Särkikalojen, erityisesti särjen, arvellaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta, entistä rehevämmistä ja makeavetisemmistä rannikkoalueista sekä pidentyneistä lämpimistä jaksoista. Särkikalojen yleistyminen voi muuttaa myös muuta kalayhteisöä ja eliöstöä laajemminkin. Tällä hetkellä särkikalojen kaupallinen arvo on vähäinen verrattuna esimerkiksi siikaan ja kuhaan, joten sillä saattaa olla vaikutuksia myös kalastuksen arvoon.
Toisaalta kaupallisesti erityisen arvokas kuha hyötyy rehevöitymisestä ja ilmaston lämpenemisestä. Samaan aikaan kylmän veden lajin, siian luontaisesti lisääntyvät kannat ovat taantuneet erityisesti eteläisillä rannikkoalueilla. Hankkeessa selvitetään näiden muutosten taustavaikuttimia, laajuutta, tulevaisuuden näkymiä sekä mahdollisia keinoja varautua muutoksiin. Alustavien tulosten mukaan eri saaristovyöhykkeillä vallitsevat lämpötilaolosuhteet luovat jo nyt hyvin erilaiset lisääntymis- ja kasvuedellytykset kaloille.
Hankkeen tuloksista julkaistaan sekä yleistajuisia että tieteellisiä julkaisuja kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Tuloksia esitellään alan työpajoissa, seminaareissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeen tuloksista tehdään myös muutaman sivun mittainen yhteenveto päättäjille
Vaikuttavuus Tietoa kaupallisten kalalajien lisääntymisalueiden laajuudesta nyt ja tulevaisuudessa voidaan hyödyntää kalakantojen suojelussa, kalakantojen hallinnoinnin kehittämisessä ja rannikkoalueiden käytön suunnittelussa. Vastaava tutkija Urho Lauri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Lappalainen Antti, Kallasvuo Meri, Mitikka Varpu, Veneranta Lari Yhteistyötahot Syke, Ilmatieteen laitos, MTT, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomen Akatemia, Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut (SMHI), Eesti Merenstituut (EMI) Hankkeen kesto 2011 - 2014 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
