|
Petoeläinten aiheuttamat porovahingot ja niistä maksetut korvaukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Vuonna 2011 löytyi petojen tappamina 3 378 poroa. Korvauksia petovahingoista (löydetyt tapetut porot + ns. vasahävikkikorvaukset) maksettiin porotaloudelle samalta vuodelta 4,96 miljoonaa euroa. Lisäksi poronhoidolle maksettiin maakotkan tappamista vasoista korvauksia 618 812 euroa. Vuoden 2012 osalta korvauksia maksettiin 4812 porosta. Kaikkiaan vuoden 2012 aikana löytyi kuitenkin 5140 poronraatoa, joista 328 oli vasahävikkikorvauksen piiriin kuuluvaa vasaa.
Poronhoitoalueella ovat RKTL:n mukaan lisääntyneet erityisesti karhun ja ilvesten määrät. Myös ahmakanta on ollut kasvussa. Poronhoitoalueella tavattujen susien määrä on vaihdellut ja ajoittain susia on tavattu aikaisempaa runsaammin. Poronhoitoalueen maakotkaparien ja löydettyjen reviirien määrät ovat myös jatkuvasti kasvaneet.
Petojen aiheuttamat tappiot ja menetykset muodostavat tällä hetkellä porotaloudelle yhden merkittävimmistä ongelmista. Huolimatta korvausjärjestelmien kehittämisestä petojen aiheuttamien vaikutusten koetaan murentavan porotalouden kannattavuutta ja jatkuvuutta. Porotaloudessa ja sen hallinnossa tarvittaisiin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin arvioida kattavasti petoeläinten vaikutuksia porotalouteen.
Hanke liittyy kiinteästi vuonna 2011 alkaneeseen RKTL:n ja Helsingin yliopiston yhteiseen MAKERA-rahoitteeseen hankkeeseen, Porotalouden tuottavuuden ja ekonomian mallinnus erilaisissa laidun- ja ympäristöolosuhteissa. Kyseisessä hankkeessa selvitetään mm. laidunten, poronhoitotapojen, poromäärien sekä lumi- ja kaivuolosuhteiden vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja kannattavuuteen bioekonomisen mallinnuksen avulla. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää monipuolisesti petoeläinten aiheuttamien suorien ja välillisten menetysten ja tappioiden vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja ekonomiaan eri osissa poronhoitoaluetta. Tulokset Hankkeessa hyödynnetään käynnissä olevassa MAKERA-hankkeessa koottua bioekonomista mallia laajentamalla sitä niin, että sillä voidaan tarkastella myös petoeläinten aiheuttamia vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja ekonomiaan. Hankkeessa kerätään tietoa poronhoidosta ja petoeläinten määristä ja saalistuksesta sekä arvioidaan petoeläinten vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuden mallinnusten avulla. Hanke jakaantuu seuraaviin osakokonaisuuksiin.
1. Tutkimuspaliskunnista kerätään aineistoa petoeläinten aiheuttamista porovahingoista, ylimääräisestä työstä ja kustannuksista sekä muista vaikutuksista poronhoitoon. Paliskunnista kerätään myös laitumiin, poronhoitomenetelmiin, poromääriin, porojen liikennevahinkoihin sekä poronhoidon tuottavuuteen liittyvät tiedot pidemmältä ajalta.
2. Petoeläinten määriin ja saalistuskohteisiin liittyvä tietoa kerätään poronhoitoalueen eri osissa.
3. Poronhoidon bioekonomista mallia laajennetaan niin, että sillä voidaan tarkastella myös petoeläinten vaikutuksia poronhoitoon.
4. Sekä petoeläinten että muiden tekijöiden vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja ekonomiaan analysoidaan kerättyjen syöttötietojen ja bioekonomisen mallin avulla.
5. Tehtyjen analyysien ja mallinnusten tulokset kootaan yhteen tutkimusraportiksi ja muiksi julkaisuiksi.
Vaikuttavuus Tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään korvaus- ja kompensaatiojärjestelmiä porotaloudessa ja tehdään mm. suurpetojen kannanhoitosuunnitelmia. Vastaava tutkija Kumpula Jouko, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Tahvonen Olli (Helsingin yliopisto), Pekkarinen Antti-Juhani (Helsingin yliopisto) Hankkeen kesto 2013 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
