|
Tutkitaan ravustuksen kannalta epäedulliseen kannanrakenteeseen johtaneita syitä, ravustuksen säätelyn vaikutuksia täplärapukannan rakenteeseen ja tuottoon, sekä rapuruton täplärapukannoille ja ravustukselle aiheuttamia haittoja ja niiden ehkäisemistä.
Vuosina 2011 ja 2012 on selvitetty vastakuoriutuneiden poikasten kokoa ja kuoriutumisajankohtia kahdeksassa erityyppisessä täplärapukannassa. Vuonna 2012 vertailtiin yksinkertaisin kasvatuskokein kuuden täplärapukannan poikasten kasvunopeuseroja ja selvitettiin lammikkokokeissa niiden emoilla rapuruton ulkoisten merkkien suhdetta rapujen kuolleisuuteen ja kasvuun. Ravustuksen säätelyn vaikutusten seuranta aloitettiin Tampereen kaupungin vesialueilla Näsijärvessä ja Pyhäjärvessä. Kesällä 2012 kerättiin ruttonäytteet kolmesta rapuruton romahduttamasta ja huonosti toipuneesta täplärapukannasta ko. rapuruttokantojen virulenssin määrittämiseksi. Lisäksi koeravustus- ja ravustuskirjanpitoaineistoista selvitettiin rapuruton ulkoisten merkkien populaatio- ja yksilötason esiintyvyyttä luonnonkannoissa. Tavoitteet −analysoidaan poikasnäytteet ja julkaistaan kasvatuskokeiden tulokset
−kannansäätelykokeiluja tehdään Näsi- ja Pyhäjärvellä, Kukkialla ja Päijänteellä
−kerätään ruttonäytteet 3-4 ongelmavedestä ja lisäksi pyritään hankkimaan vastaava määrä ruttonäytteitä Ruotsin romahtaneista täplärapupopulaatioista
−jatketaan ruttotäpliin ja ruttokuolleisuuteen liittyvät lammikkokokeet loppuun, tallennetaan tiedot ja tehdään alustava tulosanalyysi
−ruttokantojen eristäminen ja ruttoaltistusmenetelmän testaus EVIRAssa
Vaikuttavuus Hankkeella tuetaan osakaskuntien päätöksentekoa ravustuksen järjestämiseksi parhaan taloudellisen tuoton saamiseksi erityyppisistä täplärapukannoista.
Vastaava tutkija Erkamo Esa, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Tulonen Jouni, Savolainen Riitta, Alapassi Tarja, Pursiainen Markku, Jokela Pekka, Jalli Simo, Viljamaa-Dirks Satu Hankkeen kesto 2011 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
