Fosfori on sioille välttämätön luuston perusrakennusaine, ja sillä on tärkeä rooli mm. energia-aineenvaihdunnassa. Toisaalta fosfori on vesistöjä rehevöittävä ravinne, jonka päätymistä lantaan ja lantafosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin on pyrittävä hillitsemään monin keinoin. Tässä hankkeessa on tutkittu ruokinnan keinoja vähentää sianlantaan erittyvän fosforin määrää ja ruokinnan vaikutusta lantafosforin liukoisuuteen. Vaiheruokinta on tärkein keino saada sikojen fosforin saanti vastaamaan sikojen kasvaessa ja emakoiden tiineyden ja imetyksen aikana rehun syönnissä ja fosforin tarpeessa tapahtuvia muutoksia. Tarve luiden riittävän lujuuden turvaamiseksi on suurempi kuin tarve hyvään tuotokseen. Tarpeen ylittävä fosforiruokinnasta ei ole sioille hyötyä, se vain lisää lannan fosforipitoisuutta. Fytaatit ovat kasvien pääasiallisin fosforin varastoitumismuoto. Viljojen ja valkuaisrehujen fosforista 67 - 97 % on fytaatteina. Fytaatit muodostavat helposti komplekseja kalsiumin, raudan ja sinkin ja jopa tärkkelyksen ja proteiinien kanssa huonontaen näiden sulavuutta. Ruuansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan fytaateista fosforia sian tarpeisiin. Fytaasi on entsyymi, joka irrottaa fosforia fytaateista. Sitä tuotetaan erilaisten mikrobien avulla ja lisätään useimpiin sikojen täysrehuihin ja viljan ja sivutuoterehujen kanssa käytettäviin täydennysrehuihin. Rehuun lisätty ja viljojen sisältämä luontainen fytaasi aktivoituu sian mahalaukussa ja irrottaa fosforia fytaateista. Luontainen fytaasi, jota on mm. vehnässä ja ohrassa, tuhoutuu helposti rehun rakeistuksessa. Fytaasi lisän ansiosta rehun epäorgaanisesta fosforin pitoisuutta voidaan alentaa merkittävästi ja yli 80-kiloisten lihasikojen ruokinnassa se voi korvata epäorgaanisen fosfaatin kokonaan. Lannan fosforipitoisuus kulkee käsi kädessä rehun fosforipitoisuuden kanssa, ja epäorgaanisen fosfaatin osittainen korvaaminen fytaasilla alentaa merkittävästi lannan fosforipitoisuutta. Vesiliukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista on sitä pienempi, mitä enemmän rehussa on fosforia ja kalsiumia.
Vastaava tutkija
Partanen Kirsi Hankkeen kesto 2007 - 2012
Asiasanat
typpi, rehulisäaineet, ruokinta, ympäristökuormitus, sika, lanta, fosfori
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|