Hanke muodostuu kahdesta (rahoituksellisesta) osasta: A) EU-rahoitteisesta (75%, rahoitus jo myönnetty) osasta ja B) MTTn sitomattomin varoin rahoitettavaksi haettavasta osasta. Kokonaisresurssit (MTT:ssä) 150 000 e, 25 htkk (A-osa) ja 75 000 e, 12 htkk (B-osa). Hankkeen tavoitteena on tehostaa ravinteiden hyödyntämistä elintarvikeketjussa ja tämän myötä vähentää elintarvikeketjun aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Keskeisimpänä ravinnetalouden ongelmana nähdään ravinteiden heikko kierrätys;kierrätys ontuu niin maatalouden sisällä (kasvintuotannon ja kotieläintalouden kesken) kuin maatalouden ja muun yhteiskunnan välillä (yhdyskuntien jätteet ja jätevedet). Hanke keskittyy pääasiassa maatalouteen: kasvintuotannon ja kotieläintalouden parempaan integraatioon (=ERA-systeemi;Ecological Recycling Agriculture). Mutta mukana ovat myös kuluttajat (yhdyskunnat), koska nähdään, että kuluttajat voivat vaikuttaa keskeisesti paikallisiin ruokajärjestelmiin. A-osan päätuotokset ovat: 1. Käynnistetään ERA-opastuskeskus kuhunkin partnerivaltioon;2. Edesautetaan maatiloja ja paikallisia ruokajärjestelmiä siirtymään ERA-ruokajärjestelmään;3. Julkaistaan ohjeet siirtyä ERA-ruokajärjestelmään;4. Esitetään ERA:an pohjautuvan maatalouspolitiikan suuntaviivat ja luodaan sitä tukevaa opetusmateriaalia;5. Perustetaan ravinnekuormituksen seurantajärjestelmä. Suomessa hankkeen kohdealueena on Lepsämäjoen valuma-alue Uudellamaalla. Valuma-alueen maatilojen ravinnepäästöt mallinnetaan tilatasolla (SAMA -malli) ja valuma-aluetasolla (INCA -malli). Näiden mallien avulla myös arvioidaan vesistöystävällisten toimenpiteiden vaikutuksia ravinnekuormitukseen, mutta myös taloudellisia vaikutuksia (SAMA, DREMFIA). INCA -mallin käyttöä opetetaan myös muille partnereille. Simuloinnit toimivat vertailutietona, kun kehitetään käytännön työkalua ravinnetaseiden laskentaan tila- ja aluetasolla. Laskentaohjelmaan liitetään GIS -ominaisuus, jota voi käyttää avuksi mm. maankäytön ja ravinnehuuhtoutumien vähentämisen suunnittelussa. Yhteistyötä tehdään kansallisten hankkeiden (esim. TEHO-, RaHa- ja Rantasalmi-hankkeet) kanssa. B-osan päätuotokset ovat: 6) Tieteellinen julkaisu erikoistuneen ja integroituneen maatalouden vertailusta ympäristövaikutusten ja yritystalouden näkökulmasta. 7) Kartoittaa MTT:ssä olemassaoleva empiirinen data ja sen lisätarpeet em. aiheen lähempää tutkimusta varten. 8) Laatia tutkimussuunnitelma ja rahoitushakemus laajemmalle tutkimukselle kasvintuotannon ja kotieläintuotannon integroinnin vaikutuksista ja toteuttamisesta.
Vastaava tutkija
Seuri Pentti Hankkeen kesto 2010 - 2013
Asiasanat
Itämeri, ravinteiden kierrätys, luonnonmukainen tuotanto, ravinnetase, karjanlanta, rehevöityminen, integroitu ravinnetalous, ravinnetappiot, eutrophication, nutrient losses, the Baltic Sea, re-circulation of nutrients, organic agriculture, nutrient balance, manure, integrated nutrient management
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|