Viljanviljelyn hehtaaria kohti kuluttamasta energiasta lähes puolet kuluu väkilannoitteisiin. Tämä on myös huoltovarmuuskysymys, koska lannoitetypen saatavuus on vahvasti sidoksissa fossiilisiin energiavaroihin. Tehokas keino typpilannoitustarpeen vähentämiseksi on ilmakehän typpeä sitovien palkokasvien käyttö niin karkea- kuin valkuaisrehun tuotannossa ja viherlannoitteena. Nykyistä laajempi palkoviljojen viljely kasvattaisi myös Suomen valkuaisomavaraisuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää taloudellisesti ja ekologisesti nykyistä kestävämpiä viljelyjärjestelmiä palkokasvien typensidontaa hyödyntäen. Tämä tehdään taloudellisen mallintamisen ja tuotantomallilaskelmien avulla. Palkoviljojen viljelyn laajentamiseksi etsitään keinoja niiden viljelyvarmuuden parantamiseksi etsimällä toimivia kasvinsuojeluratkaisuja, kehittämällä seosviljelyä sekä testaamalla härkäpavun, sinilupiinin ja linssin uusia lajikkeita. Viherlannoituksen tehokkaampaa hyödyntämistä kehitetään apila-heinänurmen biokaasutuksen avulla. Lisäksi palkokasvien typensidontapotentiaalia ja typpilannoitteiden korvaamismahdollisuutta arvioidaan koko maan tasolla. Hankkeessa annetaan politiikkatason toimenpidesuosituksia, joilla palkokasvien hyödyntämistä voidaan edistää. Hankkeesta hyötyvät neuvontasektorin lisäksi sekä tavanomaiset että luomukasvinviljely- ja kotieläintilat. Hanke on MTT Talous- ja Kasvintuotannon tutkimuksen, Helsingin yliopiston Maatalous- ja Taloustieteiden laitoksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistutkimus.
Vastaava tutkija
Nykänen Arja Hankkeen kesto 2009 - 2012
Asiasanat
viherlannoitus, lupiini, linssi, härkäpapu, palkokasvit, mallinnus, herne
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|