Tutkimuksessa selvitetään Suomen pesivän metsähanhikannan vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Geneettisten menetelmien avulla arvioidaan, kuinka paljon saaliissa on meillä pesivää kantaa (taantunutta taigametsähanhea) ja kuinka paljon Pohjois-Venäjällä pesivää kantaa (tundrametsähanhea, jonka kanta vakaa). Hanke kartoittaa tutkimustarpeet, joiden tulosten avulla lajin runsauden, säilyvyyden ja poikastuoton suhteita voidaan mallintaa. Tavoitteet Tähän asti aineistoina on käytetty RKTL:n keräämää rengasaineistoa, satelliittimerkittyjä yksilöitä ja geneettisiä menetelmiä. Kertynyttä tietoa on käytetty metsähanhen kansallisen kannanhoitosuunnitelman valmistelussa sekä kansainvälisen hoitosuunnitelman käynnistyksessä. Jatkossa tutkimustyö tulee painottumaan kannan ja metsästyssaaliin seurantamenetelmien kehittämiseen ja sen toteuttamiseen. Tehtävä on kansainvälinen, sillä tarpeet ovat koko lajin muuttoreittiä koskevia ja tavoitteena on yhdennetty ohjelma afrikkalais-eurooppalaisen muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) suuntaviivojen mukaan. Tutkimus liittyy vähenevien riistaeläinkantojen tulostavoitteeseen. Vastaava tutkija Helle Pekka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Yhteystiedot
Muut henkilöt Pöysä Hannu, Paasivaara Antti, Timonen Petri, Ruohonen Laura (OY), Aikio Sami (OY), Marjakangas Arto (Metsähallitus), Väänänen Veli-Matti (HY) Yhteistyötahot - Suomen riistakeskus, - Metsähallitus, - Birdlife, - Helsingin ja Oulun yliopistot, - Pohjoismainen hanhiasiantuntijoiden verkosto, - AEWA-sihteeristö, Hankkeen kesto 2011 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
|