|
Monien riistasorsien pesimäkannat ovat taantuneet viimeisen 15 vuoden aikana tai pidemmällä aikavälillä. Joidenkin vähälukuisten lajien kannat ovat taantuneet jopa siinä määrin, että ne luokiteltiin vuonna 2010 uhanalaisiksi (luokka vaarantunut). Muuttavina lajeina vesilinnut ovat alttiita monille pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdysalueilla ja talvehtimisalueilla tapahtuville ympäristömuutoksille, joista tärkeimpinä pidetään elinympäristöjen tuhoutumista, ilmastonmuutosta ja muutoksia metsästyspaineessa. Myös peto-saalissuhteissa sekä muissa lajien välisissä vuorovaikutussuhteissa tapahtuvat muutokset ovat voineet vaikuttaa pesimäkantoihin. Vesilintukantojen kestävä verotus edellyttää pesimäkantojen vaihteluun vaikuttavien syiden tuntemista sekä kansainvälistä yhteistyötä niin tutkimuksessa kuin hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteet Hankkeessa selvitetään erityisesti taantuvien lajien kannankehityksen taustalla olevia syitä. Keskeisin tavoite on vastata kysymykseen mikä on metsästyksen ja muiden tekijöiden, kuten elinympäristömuutokset, keskinäinen rooli vesilintujen kannanvaihtelussa ja pitkän aikavälin muutoksissa. Tulokset Alustavien tulosten perusteella vesilintukantojen viimeaikaisen taantuman taustalla on elinympäristön laadussa tapahtuneet muutokset. Tähän viittaa se, että reheviä vesiä suosivat lajit ovat taantuneet voimakkaammin kuin karujen vesien lajit tai lajit, jotka esiintyvät yleisesti molemmilla järvityypeillä. Metsästys ei näyttäisi selittävän vesilintujen viimeaikaista taantumaa; taantuvien lajien joukossa on sekä metsästettäviä että rauhoitettuja lajeja. Vaikuttavuus Hankkeen tuottama tieto edesauttaa vesilintukantojen kestävän käytön toteutumista. Metsästys- ja ympäristöviranomaiset käyttävät tutkimustietoja metsästyksen ja elinympäristöjen hoidon suunnittelussa. Vastaava tutkija Pöysä Hannu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Rintala Jukka Yhteistyötahot Tärkeimmät kotimaiset yhteistyötahot Helsingin yliopisto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Runsaasti kansainvälistä yhteistyötä, muun muassa pohjoismaisen yhteistyöfoorumin (NOWAC, Nordic Waterbirds and Climate Network) puitteissa ja pienempien tutkimusryhmien kanssa. Julkaisut Guillemain, M., Fox, A. D., Pöysä, H., Väänänen, V.-M., Christensen, T. K., Triplet, P., Schricke, V., Korner-Nievergelt, F. 2012. Autumn survival inferred from wing age ratios: Wigeon juvenile survival half that of afults at best? Journal of Ornithology, DOI 10.1007/s10336-012-0899-y
Pöysä, H., Rintala, J., Lehikoinen, A., Väisänen, R. A. 2012. The importance of hunting pressure, habitat preference and life history for population trends of breeding waterbirds in Finland. European Journal of Wildlife Research, DOI 10.1007/s10344-012-0673-8
Väänänen, V.-M., Nummi, P., Pöysä, H., Rask, M., Nyberg, K. 2012. Fish-duck interactions in boreal lakes in Finland as reflected by abundance correlations. Hydrobiologia 697: 85-93 DOI 10.1007/s10750-012-1172-3
Hankkeen kesto 2011 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
