Maatiloilla rakennetaan liki 40 % kaikista hallimaisista tuotantorakennuksista. Maatalousrakentamisen markkinoita vaivaa ammattimaisten rakentajien puute. Alalla toimii vain pieni joukko rakennusurakoitsijoita. Muutaman henkilön kirvesmiesyrittäjiä löytyy maakunnittain useita ja viljelijöiden omatoimirakentaminen on perinteistä ja yleistä. Maatalousyritysten vaarallisimmat työtehtävät liittyvät maatilatalouden rakentamiseen. Vuosina 2000-2007 maatalousyrittäjälle sattuneista 2864 maatalousrakentamisen tapaturmista 777 sattui uudisrakennustyömailla, 525 korjausrakennustyömailla ja 133 käyttötarkoituksenmuutostyömailla. Kyseisenä ajanjaksona sattui neljä kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Vuositasolla arvioiden maatilarakentamiseen liittyvät tapaturmat (yrittäjät + palkatut työntekijät + oma työ) muodostavat noin 1,4 milj. euron välittömät kustannukset. Hankkeen tavoitteena oli parantaa maatilojen rakennustyöturvallisuuden tasoa. Teknisen tietämyksen lisäämisen lisäksi tavoitteena oli korostaa uudenlaisten asenteiden merkitystä sekä työturvallisuuden kohottamisen merkitystä taloudellisesti hyödyllisenä toimenpiteenä. Tavoitteena oli myös saada uutta tietoa maatilarakentamisen työturvallisuusriskeistä ja niiden ennakoinnista. Hankkeen tulokset ovat sovellettavissa maaseudun pienten yrittäjien ja omatoimirakentajien talonrakennuskohteiden työsuojelussa. Hankkeen tulosten mukaan maatalousyrittäjille rakennustyömailla sattuneiden tapaturmien tyypilliset aiheuttajat erosivat kaikkien rakennustyömaiden palkkatyövoiman tyypillisistä tapaturman aiheuttajista. Rakennustyöntekijöille tapaturmia aiheuttivat eniten materiaalit, esineet ja sirpaleet (35 %), sekä kulkuväylät, alustat maat, ovet, seinät yms. (18 %), kun maatalousyrittäjillä tyypillisimmät aiheuttajat olivat rakennustelineet ja tikkaat. Maatalousyrittäjälle sattuneessa tapaturmassa myös vahingoittumistapa oli ammattirakentajista poikkeava. Maatalousyrittäjälle tyypillisintä oli iskeytyminen putoamalla johonkin/jotakin vasten. Näitä oli 26 % kaikista rakennustyön tapaturmista. Hankkeessa todettiin myös, että viljelijät eivät tunne riittävän hyvin työsuojeluvastuutaan.Vaikka käytettävät rakennussunnittelijat ovat perehtyneitä työsuojeluun, tieto ei kuitenkaan siirry viljelijöille. Maatiloilla ongelmana on myös pätevien vastuuhenkilöiden (työnjohtajien ja turvallisuuskoordinaattoreiden) löytyminen rakennusinvestointeja toteuttamaan ja johtamaan. Tällöin viljelijä joutuu toimimaan työturvallisuuskoordinaattorina ilman minkäänlaista perehtyneisyyttä asiaan, koksa muuta henkilöä tehtävään ei ole voitu nimetä. Kiinnittämällä huomiota työsuojelupuutteisiin ja niiden seurauksiin maatalousrakentamisen työtapaturmien määrän odotetaan vähenevän. Vuositasolla arvioidaan saavutettavan merkittävä säästö välittömissä kustannuksissa. Välilliset kustannukset huomioon ottaen säästö on vielä merkittävämpi. Yhteiskunnalle tulevat välilliset vuosittaiset kustannussäästöt ovat moninkertaiset elinkeinon säästöihin verrattuna.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2010 - 2012
Asiasanat
Maatilarakentaminen, Työturvallisuus
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|