|
Kalankasvatusta on elinkeinona kehitetty määrätietoisesti ympäristöystävällisempään suuntaan varsin menestyksekkäästi. Se on ainoa vesistöjen kuormittaja, joka on pystynyt saavuttamaan ja jopa ylittämään sille asetetut ympäristötavoitteet. Tuotantoyksiköiden luvat ovat kuitenkin supistuneet niin pieniksi, että kalaa on vaikea tuottaa taloudellisesti kilpailukykyisesti.
Yhtenä vaihtoehtona tuotannon lisäämiseksi ympäristön kannalta kestävällä tavalla on pohdittu ns. nettokuormitusjärjestelmää. Järjestelmässä kalankasvattaja voisi saada lisää kalankasvatusoikeutta sitä vastaan, että merestä poistetaan lisäkuormitusta vastaava määrä ravinteita. Tämä poistaminen tapahtuisi lisäämällä kalastusta alueella. Ravinteet otettaisiin merestä niin sanottujen vähäarvoisten kalojen (särki, lahna, kuore jne.) muodossa, jotka käytettäisiin joko elintarvikkeeksi, eläinten rehuksi tai jollain muulla ympäristöä kuormittamattomalla tavalla.
Kalankasvattaja ostaisi kalastajilta palvelua vähäarvoisten kalojen poistamiseksi. Hän siis kävisi eräänlaista päästökauppaa. Toiminta voi olla kannattavaa kalankasvattajalle, jos hän saa kasvatusoikeutta siinä määrin lisää, että yksikkökustannukset pienentyvät enemmän kuin pyynnin järjestäminen lisää kustannuksia. Pienen laitoskoon ja hajanaisen sijainnin vuoksi kalankasvatuksen investoinnit ovat vajaakäytössä. Kalankasvatukseen hyvin soveltuvilla ja ympäristön kannalta edullisissa paikoissa toiminnan tuottavuutta voitaisiin lisätä laitosten yksikkökokoa kasvattamalla.
Tavoitteet Selvityksen tavoitteena on luoda tietopohjaa vesiviljelyn nettokuormitusjärjestelmän tarvitsemia laskennallisia arviointimenetelmiä varten. Tavoitteeseen pyritään
1. hankkimalla ja analysoimalla tilastollisesti mahdollisimman edustavat näytteet Saaristomerellä kalankasvatusalueilla ja ruokinta-aikana esiintyvistä vähäarvoisista kalalajeista sekä silakasta, kilohailista ja myös eräistä muista lajeista referenssitietojen saamiseksi.
2. arvioimalla saatavilla olevan tiedon ja kalakantanäytteiden pohjalta vähäarvoisen kalan kalastettavissa olevia määriä.
3. arvioimalla muita vaikutuksia vesien tilaan kuin vähäarvoisen kalan sisältämien typen ja fosforin poiston vaikutuksia.
4. arvioimalla nettokuormitusjärjestelmän taloudellisia reunaehtoja.
Tulokset Selvityksen mukaan kalankasvatuksen nettokuormitusjärjestelmä voisi olla kannattava sekä kalankasvatuselinkeinolle että kalastajalle. Julkaistussa esiselvityksessä on tehty koostumusanalyysejä vähäarvoisen kalan ravinnepitoisuuksista. Tämän lisäksi on selvitetty vähäarvoisen kalan määrää Saaristomerellä pyyntitilastojen, kalastajahaastattelujen ja kaikuluotausten avulla. Toiminnan taloudellisia tekijöitä on arvioitu ja alustavan arvion mukaan se voisi olla kannattavaa. Vaikuttavuus Hankkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioidaan toteutuvan kalankasvatuksen ympäristölupakäytännön uudistuessa. Vastaava tutkija Mäkinen Timo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Setälä Jari, Auvinen Heikki, Raitaniemi Jari, Kurkilahti Mika, Horppila Jukka (HY), Peckam-Hekim Zeynep (HY), Ritvanen Tiina (EVIRA), Peltonen Heikki (SYKE) Yhteistyötahot Ympäristölupavirasto, Lounais-Suomen Ympäristökeskus, Suomen Ympäristökeskus, Helsingin Yliopisto ja Elintarviketurvallisuusvirasto., , Projektin seurantaryhmänä toimi ryhmä, jonka jäseniksi kutsuttiin projektiryhmän jäsenten lisäksi Hannu Kokko (Ympäristölupavirasto), Jukka Horppila (Helsingin Yliopisto), Harri Kukka (myöhemmin Mikko Poskiparta, Suomen Kalankasvattajaliitto), Heikki Peltonen (Suomen Ympäristökeskus), Heikki Peltonen (Suomen Ympäristökeskus), Osmo Purhonen (tilalla Erkki Kaukoranta, Lounais-Suomen Ympäristökeskus), Orian Bondestam (maa- ja metsätalousministeriön Kala- ja riistaosasto), Timo Halonen(maa- ja metsätalousministeriön Kala- ja riistaosasto), Tiina Ritvanen (Elintarviketurvallisuusvirasto)., Rahoittajat MMM Julkaisut Voidaanko kalastuksella vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormaa? Kalankasvatuksen nettokuormitusjärjestelmän esiselvitys
Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman 2007?2013 laatimisen yhteydessä on pohdittu ajatusta, että kalankasvattajat ostaisivat kalastuspalvelua, jolla poistettaisiin ravinteita vesiviljelyn vaikutusalueella. Jos lupaviranomainen alkaisi soveltaa tällaista nettokuormitusjärjestelmää, kalankasvattajat voisivat saada jatkossa lisää kasvatusoikeuksia ravinteiden poistokalastuksen avulla. Ajatuksena on pyrkiä tilanteeseen, jossa sekä kalankasvatus että ympäristö voisivat hyötyä uudesta tavasta myöntää kasvatuslupia (ns. win-win tilanne). Myös ammattikalastuksen toimintaedellytykset paranisivat.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/selvityksia_2_2008.pdf
Setälä, J. & Mäkinen, T. Nettokuormituksen hyötyjä koskeva laskentamalli. Excel-tiedosto.
Mäkinen, T. (toim.) 2007. Kalanviljelyn nettokuormitusjärjestelmän esiselvitys. Riista- ja kalatalous ? Selvityksiä 1/2007.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/selvityksia_2_2008.pdf
Pekcan-Hekim, Z. & Horppila, J. 2008. Net Loading system for fish farming, Trash fish reduction and the internal load. Riista- ja kalatalous ? Tutkimuksia 1/2008.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tutkimuksia_1_2008.pdf
Hankkeen kesto 2007 - 2007 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
