Sinikettu (Alopex lagopus) on tärkein turkistuotantoeläin Suomessa. Maailman johtavana sinikettutuottajamaana Suomi tuottaa vuosittain n. 4 miljoonaa raakanahkaa 200 milj. Â? arvosta, joista 98 % tuotetaan vientiin. Viime vuosina siniketun jalostus on kohdistunut lähinnä eläinten kokoon kustannustehokkaista syistä. Turkiseläinten valinta jalostukseen hedelmällisyyden ja turkin laatuominaisuuksien perusteella on johtanut turkiseläinten terveys- ja rakenneominaisuuksien heikentymiseen sekä huononevaan pentutulokseen. Eläinten hyvinvoinnin, terveystarkkailun sekä siitoseläinruokinnan sekä siitoseläinten kunnostamisen kehittäminen turkistiloille on panostus tulevaisuuteen. Terveystarkkailu sekä eläinten kunnon ohjaaminen mahdollistaa jatkossa terveysominaisuuksien jalostamisen. Tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon taloudellisuuden parantaminen. Turkistuotanto on voimakas elinkeino, hankkeen käytännön sovellukset parantavat maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa, joka on vietävissä käytännön tuottajien ja elinkeinon käyttöön. Hanke tukee vahvasti maaseudun yritystoiminnan kasvua ja aluekehitystä. Eläinterveyden paraneminen, ruokintasuositusten uudistukset sekä jalostukselliset toimenpiteet ennakoivat turkistuotannon positiivista kehittymistä. Jalostusohjelmat, siitoseläinten uudet ruokintasuositukset ovat tulevaisuuden ratkaisuja jotka vahvistavat elinkeinoa sekä maaseudun toimintoja. Turkiselinkeinon toimintaympäristön muutoksista tilakokojen kasvu, jalostusohjelmien ja yksilöruokintalaitteiden käyttöönotto ovat tulevaisuutta, johon tulee panostaa tutkimuksen keinoin sekä kansallisella että kansainvälisellä yhteistyöllä. Useilla eläinlajeilla on osoitettu, että eläimen kunnolla ja ravitsemuksellisella tilalla on merkittävä vaikutus lisääntymistulokseen. Energian saanti, ruumiin kunto ja lisääntymistoiminnot ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa (Blache et al. 2003). Hyvän lisääntymiskapasiteetin ylläpitäminen vaatii tasapainoa energiansaannin ja kulutuksen välillä. Jos energiaa ei ole riittävästi saatavilla, olemassa oleva elimistön energiareservit ohjataan elintärkeisiin toimintoihin (Wade et al., 1996). Aikaisemmin on osoitettu, että syyskauden lihavilla ja siten laihdutetuilla minkkinaarailla on huonompi pentutulos kuin minkkinaarailla, jotka ovat olleet tuotantokauden aikana normaalikuntoisia. (Tauson & Aldén, 1984). Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että elimistön energiatasapainolla on vaikutusta lisääntymistoimintoihin ja lisääntymisiän pituuteen (Tauson, 1985;Tauson & Aldén, 1985). Suomessa sinikettujen huononeva lisääntymistulos yhdistetään syksyn korkeaan painoon ja siten rankkaan laihdutukseen. Uusien tulosten mukaan (Koskinen et al. 2008, 2009) sinikettuun pätee sama kuin minkkiin: siitoseläinten lihottamista ja siten voimakasta laihduttamista on vältettävä. Huonoa tiinehtyvyyttä, keskenmenoja, pentujen huonoa eloonjääntiä ja siten alhaista pentutulosta ja niiden yhteyttä alhaiseen energian- ja ravintoaineiden saantiin ei tosin ole vielä täysin selvitetty. Tutkimuksen tavoite on tarkastella siniketun elimistön tärkeimpiä sääteleviä hormoneita ja niiden vaikutusta lisääntymistulokseen. Samoin seurataan useita aineenvaihduntaa sääteleviä metaboliitteja, jotka voivat selittää eläimen aineenvaihdunnallista tilaa. Pyritään kytkemään eläimen ruokintahistoria ja siten kunto eläimen lisääntymistulokseen ja edelleen pentujen eloonjäämiseen. Tutkimuksessa määritetään nuorten sinikettunaaraiden kuntoluokka alkukasvusta siemennyshetkeen ja edelleen penikointiin. Siitosnaaraiden kuntoluokitussuositukset annetaan tulosten perusteella ja jo annettuja ruokintasuosituksia tarkennetaan. Eläinten jalkaterveyttä seurataan eri ryhmissä.
Vastaava tutkija
Koskinen Nita Hankkeen kesto 2010 - 2014
Asiasanat
sinikettu
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|