|
Suomenlahden itäosaan laskevista joistamme ainoastaan Mustajoesta tavataan enää meritaimenta. Joki saa alkunsa Lappeenrannan alueelta ja laskee Viipurinlahteen. Kanta on kooltaan pieni ja altis sukupuuttoon kuolemiselle. Muista Kaakkois-Suomen joista alkuperäiset meritaimenkannat ovat pääasiassa ihmistoiminnan seurauksena hävinneet. Tai kuten Rakkolanjoessa, kalat eivät pääse vaeltamaan Suomen puolelle lisääntymään nousuesteiden takia. Tilanteen kohentamiseksi tarvitaan rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä sekä hoitotoimenpiteitä. Tavoitteet Ensisijainen tavoite on perustaa Mustajoen taimenen luonnonkannasta elävä geenipankki RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselle. Näin varmistetaan ainoan alkuperäisen kaakkoissuomalaisen meritaimenkannan säilyminen. Viljelykantaa voidaan tarvittaessa hyödyntää taimenen palauttamisessa Kaakkois-Suomen mereen laskeviin jokiin, joista alkuperäinen meritaimen on kuollut sukupuuttoon.
Viljelykannan poikasistutuksilla on tarkoitus tulevaisuudessa korvata alueelle maantieteellisesti ja geneettisesti etäisillä meritaimenkannoilla nykyisin tehtävät istutukset. Myös Suomenlahden meritaimenen DNA-aineistoa täydennetään joki- ja merinäytteenotoin, sekä seurataan erityisesti Mustajoen, mutta myös kohdealueeseen kuuluvan Rakkolanjoen, tilaa kalastoselvityksin.
Tavoitteena on lisäksi edesauttaa merilohen kotiutumista Rakkolanjokeen istuttamalla joen suomenpuoleiseen osaan vaelluspoikasia, jotka voivat merivaelluksen ja nousuesteiden poiston jälkeen vaeltaa lisääntymään takaisin joen suomenpuoleisiin latvaosiin.
RKTL:n kalamerkintäosaamista siirretään Venäjälle paikallisia yhteistyökumppaneita kouluttamalla. Tavoitteena on myös levittää tietoa jokiympäristöstä ja sen hyvän tilan merkityksestä Suomen ja Venäjän puolella järjestettävillä koskikunnostus-/koulutusleireillä (ecocamp). Vaikuttavuus Toiminnoilla tuetaan alkuperäisiä arvokalakantoja ja niiden säilymistä itäiseen Suomenlahteen laskevissa joissa. Vastaava tutkija Peuhkuri Nina, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Anttonen Päivi, Tuomivaara Helge, Saura Ari, Koljonen Marja-Liisa, Sundman Karl, Kannel Risto, Porspakka Lili, Torvi Irmeli, Hänninen Juha, Paalanen Katja (RKTL ) Yhteistyötahot Kaakkois-Suomen ELY-keskus (RIFCI-hankkeen vastuutoteuttaja), RKTL, Kaakkois-Suomen metsäkeskus sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation (BFNC) -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos (GosNIORKh) ja Viipurin aluehallinto. Näiden lisäksi projektilla on useita kumppaneita ja sidosryhmiä aina molempien valtioiden virastoista yliopistoihin sekä paikallisiin järjestöihin. Hankkeen kesto 2011 - 2014 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
