Satovarmuus, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, omavaraisuus ja ruokaturva ovat keskeisimpiä tavoitteita Suomen maatalouden varautumisessa globaalimuutokseen. Nämä tavoitteet yhdistyvät seosviljelyn tutkimuksessa INTERCROP-hankkeessa. Seosviljely on jäänyt viljelykierron jalkoihin monimuotoisuuden tutkimuksessa, vaikka sen ekologiset hyödyt saattavat olla viljelykiertoa suurempia. Laji- ja lajikeseoksia voidaan kehittää tuomaan satovarmuutta vaihtelevissa sääoloissa, lisäämään kasvipeitteisyyttä ja suojaamaan satokasvustoja rikkakasveilta, vähentämään tauti- ja tuholaispainetta sekä tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä. Palkokasvit seoksissa lisäävät myös valkuaisomavaraisuutta. Seosviljelyn potentiaali ilmastomuutokseen vastaamisessa on paljolti selvittämättä, ja valikoimalla seokseen eri säätekijöitä sietäviä alkuperiä voitaisiin tilan riskinhallintaa parantaa yhtäaikaisesti ekologisten hyötyjen kanssa. INTERCROP-hanke hyödyntää aiempia seosviljelyaineistoja, lajikekokeita ja sato-otanta-aineistoja sääherkkyyden laji- ja lajikekohtaisessa arvioinnissa ja testaa lupaavimmat seokset kokeellisesti. Teknologisia esteitä, mm. sadon eriaikaiseen kypsymiseen liittyviä korjuuongelmia, ja sadon laatua ja hyödynnettävyyttä eri seosvaihtoehdoille arvioidaan ja pyritään ratkaisemaan. Vaikutuksia tilan talouteen arvioidaan kustannuslaskelmien ja satotasojen vertailuilla. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tilojen työkaluna ja neuvonnassa. Tulokset auttavat myös poliittisia päätöksentekijöitä arvioimaan seosviljelyä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen keinona, monimuotoisuuden lisääjänä ja ravinteiden oton tehostajana (vesistönsuojeluhyödyt). Hanke toteutetaan MTT:n vetämänä ja tulokset viedään käytäntöön hankkeen edetessä yhteistyökumppanien kanssa työpajojen, ammattilehtiartikkelien ja verkkoviestinnän kautta.
Vastaava tutkija
Himanen Sari Hankkeen kesto 2012 - 2014
Asiasanat
monimuotoisuus, seosviljely, ilmastonmuutos, lajikeseos, palkokasvit, sääherkkyys
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|