Timotein siemenviljely onnistuu Suomessa hyvin ja se on ehkä kansainvälisesti kilpailukykyisin kasvintuotantomme ala hehtaarisadoilla arvioituna. Taloudellisessa kilpailukyvyssä on sen sijaan kohentamisen tarvetta ja myös biologisten satojen määrää ja satovarmuutta tulee lisätä. Hankkeessa pyrittiin varmentamaan hehtaarisatoja ja satovarmuutta tutkimalla mahdollisuuksia parantaa siemensadon korjuutekniikkaa ns. karholle niitolla ja luo'olta puinnilla normaalin suoran leikkuupuinnin sijasta. Korjuutapakokeet tehtiin MTT:n Ylistaron toimipisteessä vuosina 2006 ja 2007. Lisäksi kehitettiin ruokonadan siemenviljelytekniikkaa Jokioisissa ja Ylistarolla. Ruokonadan siemenviljelyssä rehun- ja siemenentuotanto tulisi yhdistää varmistamaan taloudellista tulosta. Ruokonadan rehukäyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta kotimaisessa siementuotannossa on kohdattu huomattavia ongelmia ja suurin osa ruokonadan siemenestä tuodaan. Vuonna 2011 Etelä-Pohjanamaalla järjestettiin pohjoismainen nurmikasvien siemenviljelyseminaari, jossa informoitiin, että siementuotanto ulkomaisista timoteilajikkeista olisi siemenviljelytekniikan puolesta mahdollista Suomessa.
Vastaava tutkija
Niemeläinen Oiva Hankkeen kesto 2006 - 2011
Asiasanat
korjuutappiot, siemenviljely, ruokonata, nurminata, rainata, timotei, korjuutekniikka
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|