Energian ja kierrätyslannoitteiden valmistus elintarvikeketjun vajaahyödynnetyistä jäte- ja sivuvirtabiomassoista voi tarjota ilmasto- ja vesistöhyötyjä sekä mahdollisuuksia biojalostamotoiminnalle. Näitä mahdollisuuksia voidaan tutkia tarkastelemalla vaihtoehtoisia, vielä toteutumattomia biojalostamotoiminnan vaihtoehtoja alueilla, jotka eroavat biomassoiltaan, etäisyyksiltään ja markkinoiltaan. Biojalostustoimintaa on jo käynnistynytkin, ja tarkastelemalla sitä ja yritysten tulevaisuusvisioita saadaan lisää aineksia toiminnan arviointiin. Tutkimus kohdistui Etelä-Savoon ja biomassojen ja niiden sijoittumisen vertailukohteena oli Satakunta. Hanke pyrki tuottamaan valtakunnallisesti soveltamiskelpoisia ratkaisuja. Lähestymistapa oli toimijoita osallistava ja pyrki yhteiseen tieteidenväliseen ongelmanasetteluun ja vuorovaikutteiseen ratkaisujen tuottamiseen. Apuna käytettiin päätösanalyyttistä monitavoitteisen ongelmanratkaisun lähestymistapaa ja skenaariotekniikkaa. Biomassapotentiaali arvioitiin toimijoiden tietojen sekä tietokanta- ja paikkatietoaineistojen avulla, kuljetusmatkojen minimoinnissa sovellettiin lineaariseen optimointiin pohjautuvaa menetelmää ja energia-, ravinne- ja lopputuotemäärien arviointiin muodostettiin laskentamallit. Näiden tulosten ja liiketoimintamahdollisuuksien pohjalta muodostettiin eri optimointilähtökohtia heijastelevat vaihtoehtoiset toimintamallit. Toimintamallien liiketaloudellista tarkastelua, aluetalousvaikutusten panos-tuotosanalyysiä ja ympäristövaikutusten elinkaariarviointia herkkyysanalyyseineen seurasi eri arviointikriteerien painotus toimijoiden näkökulmasta. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä elintarvikeketjun biomassoja hyödyntävästä biojalostamotoiminnasta yleisesti ja Etelä-Savon osalta erityisesti. Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassoilla osoitettiin olevan paljon potentiaalia ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen hillinnässä. Tarkasteltujen alueiden koko teoreettisen biomassapotentiaalin hyödyntäminen edustaisi 3-5 % sähköstä ja 14-45 % lämmöstä, jotka alueilla kulutetaan, tai parhaimmillaan 10 % alueella ostetuista liikennepolttoaineista. Massojen ravinnesisältö energiahyödyntämisen jälkeen vastaa vähintään koko alueiden sadoissa pelloilta pois vietyä fosforimäärää ja puolta tai kolmea neljännestä niiden sisältämästä typestä. Jos kesantopeltojen ravinnepitoisuutta halutaan alentaa viemällä sadon ravinteet tuotannossa oleville pelloille, ravinnepotentiaali on vielä kolmanneksen suurempi. Käytännössä kuitenkin vain osa massoista saadaan biojalostamotoiminnan piiriin, ja osuus riippuu monista valinnoista. Massoista merkittävimpiä ovat maatalouden massat, etenkin lanta, ja alueesta riippuen lisäksi elintarvikejalostuksen massat. Ilmastohyödyt saavutetaan helpoiten, kun maksimoidaan uusiutumattoman energian korvaamista. Rehevöitymistä estää ravinnesisällön tehokas hyödyntäminen keinolannoiteravinteiden korvaamiseksi. Ilmasto- ja vesistöhyötyjen täysimääräisyys edellyttää kuitenkin sekä energian että ravinteet huomioivaa biojalostamotoimintaa. Siksi mädätys on keskeinen käsittely, mutta kuivien massojen poltto lisää energiasaantoa pienin ravinnemenetyksin ja kompostointi hiilen pysyvyyttä maassa. Kannattavuuteen vaikuttavat eniten energiasaanto, lämmön hyödyntämisaste sekä jätehuoltomaksullisten massojen osuus. Käsittelylaitos onkin sijoitettava kaukolämpöverkon tai lämpöä hyödyntävän tuotantolaitoksen yhteyteen. Biojalostamotoiminnan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ovat myös logistiikka- ja asiantuntijapalvelut, päästökauppa ja julkishyödykkeiden tuotanto sekä yhteiskuntavastuun kaupallistaminen. Liiketoiminnan laaja käynnistyminen edellyttää uusia ajattelu- ja toimintamalleja sekä yhteiskunnan ohjauksen kehittymistä. Etelä-Savoon soveltuvat parhaiten koko elintarvikeketjun sivuvirtojen yhteiskäsittely suurimmissa taajamissa ja hajautetut, maatalouden sivuvirtabiomassat kattavasti hyödyntävät laitokset lämpöä hyödyntävien tuotantolaitosten yhteydessä.
Vastaava tutkija
Kahiluoto Helena Hankkeen kesto 2008 - 2010
Asiasanat
kestävyys, biojalostamo, yhteiskuntavastuu, kierrätys, arvoketju, bioenergia, lannoite, liiketoiminta
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|