Mallasohran jalostuksessa eräs tärkeä tavoite on beeta-glukanaasin ja -amylaasin entsyymitason nostaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää beeta-amylaasin korkeamman aktiivisuuden ja lämmönkestävyyden molekylaarista syytä. Tutkimusaineistona käytetään FT H. Ahokkaan tekemää Hordeum spontaneum ja Adorra-lajikkeen risteytysjälkeläistöä. Takaisinristeytyksistä on löytynyt korkea-aktiivisia linjoja. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että korkea-aktiivisessa linjassa beeta-amylaasigeeni ja mahdollisesti säätely on erilainen. Olemme kloonanneet ja sekvenssoineet beeta-amylaasin geenin Adorra-lajikkeesta ja villiohrakannasta PI296897. Vertailtaessa sekvenssejä julkaistuun Haruna Nijo -lajikkeen sekvenssiin suurin ero löytyi intronista III. Matala-aktiivisesta Adorra-lajikeessa on 126bp lisäys juuri intronissa III. Tämä alue muodostaa silmukan, joka voi estää RNA-polymeraasin liikkumisen DNA-juosteessa estäen näin transkriptiota. Voidaan todeta, että ohran beeta-amylaasigeenistä on löydetty kolme alleelia. Näiden alleelien havaitsemiseksi kehitettiin PCR-menetelmä. Haruna Nijon -lajikkeen tai villiohrakannan PI296897:n kaltaisten alleelien omaavat lajikkeet ja linjat ovat suurella todennäköisyydellä korkea-aktiivisia beeta-amylaasin suhteen.
Vastaava tutkija
Ahokas Hannu Hankkeen kesto 1991 - 1999
Asiasanat
ohra, beeta-amylaasi, cDNA
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|