Leikkaamattomien karjujen tuotantotulokset ovat parempia, kuin leikkojen. Karjut muuntavat tehokkaammin rehua lihaksi, kasvavat paremmin, ruhon lihakkuus on parempi ja selkäsilavan osuus pienempi. Parempi rehun hyväksikäyttökyky tarkoittaa myös vähentynyttä typen eritystä ympäristöön. Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Australiassa karjut kasvatetaankin leikkaamattomina. Muissa maissa lihantuotannossa käytetään imisiä ja karjuporsaat kastroidaan jo nuorena leikoiksi. Syynä on karjun lihaan tai rasvaan paistettaessa syntyvä epämiellyttävä karjun haju. Kastraation avulla ehkäistään tehokkaasti karjun hajuisten tuotteiden pääsy markkinoille, mutta samalla menetetään tuotannon tehokkuudessa. Kastraatio aiheuttaa myös stressiä, sairauksia ja kuolleisuutta porsaille. Karjun hajua esiintyy vain rajoitetussa määrässä ruhoja, mutta karjunhajuista lihaa voidaan elintarviketeollisuudessa käyttää vain joihinkin jalostettuihin tuotteisiin, jolloin taloudelliset tappiot karjun lihasta ovat suuret sekä tuottajalle, että teollisuudelle. EU:n määräykset sallivat karjun lihan käyttämisen elintarvikkeiksi, jos karju on teurastettu alle 80 kg teuraspainossa tai liha on testattu ja todettu hajuttomaksi (EU direktiivi 64/433/EC). Karjunhajua esiintyy rasvakudoksessa ja sen aiheuttaa pääsääntöisesti kaksi komponenttia: androstenoni (5a-androst-16-en-3-oni) ja skatoli (3-metyyli-indoli). Androstenoni on steroidi, jota kivekset erittävät ja se aiheuttaa ureamaisen hajun. Androstenoni erittyy verenkiertoon, josta se pidättyy rasvakudokseen ja sylkirauhasiin. Ruoansulatuskanavan mikrobit hajottavat L-tryptofaania joko suoraan indoliksi tai indoli-3-etikkahapoksi, joka muutetaan 3-metyyli-indoliksi eli skatoliksi sian umpi- ja paksusuolessa. Syntyneet indoli ja skatoli aiheuttavat epämiellyttävää ulosteen hajua kuumennettuun lihaan. Laktitoli on maitosokerista hydraamalla saatu aine, jolla todettu olevan positiivisia vaikutuksia porsaiden ruoansulatuskanavan mikrobilajistoon ja fermentaatioon. Laktitoli sulaa mikrobien toimesta ohutsuolen loppuosassa ja paksusuolessa orgaanisiksi hapoiksi alentaen suolen pH:ta ja vähentäen ammoniakin tuotantoa. Tällöin myös veren ureapitoisuus on alentunut. Laktitoli on lisännyt aikaisemmissa tutkimuksissa propionihapon tuotantoa ja vähentänyt etikkahapon tuotantoa. Myös energian saanti lyhytketjuisista rasvahapoista on ollut suurempi laktitolia käytettäessä. Vaikutus on ollut huomattava erityisesti kuitupitoisella dieetillä. In vitro -tutkimuksessa laktitoli on vähentänyt skatolin ja indolin tuotantoa huomattavasti. Laktitolin positiivisen vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että se muuttaa mikrobifermentaatiota vähemmän proteolyyttiseen suuntaan erityisesti tilanteessa, jossa energiasta on pulaa mikrobeille, vähentäen näin proteolyyttisten bakteerien toimintaa ja tryptofaanin hajotusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää laktitolin vaikutusta androstenonin (5a-androst-16-en-3-oni) ja skatolin (3-metyyli-indoli) esiintymiseen lihantuotantoon tarkoitettujen leikkaamattomien karjujen silavassa teurastushetkellä, sekä laktitolin vaikutusta karjunhajun esiintymiseen kuumennetussa karjun lihassa.
Vastaava tutkija
Karhapää Maija Hankkeen kesto 2002 - 2004
Asiasanat
karju, liha, skatoli, androstenoni, laktitoli
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|