Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin matemaattisella mallinnuksella voidaan arvioida maatalousvaltaisten valuma-alueiden ravinnekuormituksen vaikutusta vastaanottavan vesistön tilaan. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta arvioitiin SWAT-mallilla ja vesistön tilan muutoksia PROTECH-mallilla. Paikkaan sidotut tulokset esitettiin internet-pohjaisella karttapalvelulla. Tutkimuksen yhteydessä kerättiin runsaasti veden laatuun liittyvää mittaustietoa mallinnuksen tueksi ja mallitulosten vertailuaineistoksi. Molempia malleja tarkasteltiin Forssan ja Tammelan välisellä Kaukjärvellä ja SWAT-mallia lisäksi Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Jokioisten Rehtijärvellä. SWAT-mallin todettiin soveltuvan nykyisessä muodossaan ainakin fosforikuormituksen tason arviointiin. Valumavesien virtaus sen sijaan painottui virheellisesti vuodenaikoihin nähden, mikä aiheutti vaikeuksia järvimallinnuksessa. Tarkempia laskelmia varten olisi syytä sovittaa mallin yhtälöitä Suomen oloihin paremmin sopiviksi. Maa-analyyseillä ja astiakokeilla selvitettiin järvi- ja laskeutusallassedimenttien käyttökelpoisuutta viljelyssä. Näytteitä kerättiin 18 eri järvestä tai laskeutusaltaasta. Useimpien kasviravinteiden pitoisuuksissa havaittiin suuria vaihteluita. Fosforipitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta peltojen keskimääräistä pitoisuutta alhaisempia, minkä vuoksi ruoppausmassojen peltolevitystä kannattaisi harkita niillä tiloilla, joilla peltojen fosforilukemat ovat nousseet tarpeettoman korkealle.
Vastaava tutkija
Nyholm Anna-Mari Hankkeen kesto 2001 - 2003
Asiasanat
mallintaminen, valuma-alueet, järvet, ympäristön tila, ravinteet, kuormitus, vesistökuormitus, maatalous, sedimentit, paikkatietojärjestelmät
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|