Nykyiset Maanmittauslaitoksen suositukset pylväiden ja muiden esterakenteiden korvauksiksi perustuvat Ruotsissa vuonna 1974 julkaistun selvityksen pohjaksi tehtyihin työntutkimuksiin. Ruotsalainen laskentamenetelmää on muokattu suomalaisia työmenetelmiä vastaavaksi. Ruotsalainen lähtöaineisto on valittu Maanmittauslaitoksen suositusten pohjaksi monipuolisuutensa vuoksi. Lisätyöajat oli saatavissa hyvin monelle eri koneelle, jolloin eri viljelykasveille voitiin laskea omat lisätyöaikansa. Aineistoa oli myös saatavissa lunastustoimituksissa arvioitaville isoille pylväille. Lisäksi ruotsalaisessa aineistossa on selvitetty myös rikkaruohojen hävittämiseen kuluvat ajanmenekit ja torjunta-ainekustannukset viljelemättä jäävän alueen osalta. Rikkaruohon torjunnan kustannukset muodostavatkin huomattavan osan pylväshaitan korvauksesta. MTK ja Suomen Sähkölaitosyhdistys on vuonna 1972 tilannut Helsingin yliopiston maatalousteknologian laitokselta suppean, pienpylväitä koskevan pylväshaittatutkimuksen. Sähkölaitosyhdistyksen hyväksymä korvaussuositus on laskettu tämän aineiston pohjalta. Suomalainen pylväshaittatutkimusaineisto oli suppea sekä pylväsvalikoiman että työkoneiden osalta. Suomalaisen tutkimuksen pylväsvalikoimaan kuuluivat vain pienpylväät (alle 110 kV:n linjat). Lisäksi tutkimusta on arvosteltu siitä, että kokeiden järjestely oli teoreettinen, jolloin vastaavuus käytännön tilanteisiin jäi tulkinnanvaraiseksi Tässä tutkimuksessa määritetään erilaisten esteiden aiheuttamien viljelyhaittojen arvo nykyisellä maatalouskonekannalla ja vallitsevilla hintatasoilla.
Vastaava tutkija
Puurunen Maija Hankkeen kesto 2000 - 2002
Asiasanat
työnmenekki, estehaitta, peltoviljely, merkkipaalut, kaivonrenkaat, pylväät
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|